Pääkirjoitukset

Nato-ratkaisu ei synny huutoäänestyksellä – Jäsenyys on tulevaisuudessa sekä toivottava että todennäköinen

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto puhumassa Brysselissä Belgiassa Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton päämajassa 24. tammikuuta. Kuva: John Thys
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto puhumassa Brysselissä Belgiassa Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton päämajassa 24. tammikuuta. Kuva: John Thys

Nato-jäsenyys – kyllä vai? Kuluneen viikon aikana on julkaistu useita asiaan liittyneitä mielipidekyselyitä.

Kansalaismielipide ja siitä osviittaa antavat kyselyt luovat pohjaa päätöksenteolle, mutta on silti varottava aloittamasta puolesta tai vastaan -huutoäänestystä. Siitäkin on elkeitä.

Naton siipien suojaan on turha yrittää hakeutua pikavauhtia edes patrioottisimmissa palopuheissa, kun länsi ja Venäjä ovat nyt napit vastakkain Ukrainan kysymyksessä.

Suomi on osa länttä ja Eurooppaa sotilaallisesti liittoutumattomankin. Sekä toivottava että jopa todennäköinen tulevaisuuden Nato-jäsenyys luotaa paljon pidemmälle kuin tämän ajan kriiseihin.

Myös Natossa Suomi nojaa ensin kansalliseen puolustuskykyyn, vasta sen jälkeen turvatakuisiin. Turvallisuutta ei voi koskaan täysin ulkoistaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö heitti kapuloita kyselymyllyn rattaisiin perjantaina Politiikan toimittajat ry:n etätilaisuudessa. Hän arvostelee spekulatiivista tapaa tehdä kyselyitä eli sitä, että kysymyksiä esitetään sitomalla ne päättäjien kantoihin.

Niinistön mukaan on paljon selvempi kysyä kansalaisilta: kannatatteko vai ette. Niin on.

Käänne pitkään jatkuneissa kyselyissä on tapahtunut. Niin kauan kuin enemmistö suomalaisista oli jäsenyyttä vastaan, päättäjät saattoivat mennä yhdessä hymisten sen taakse. Jäsenyyttä on pidetty liturgisen löysänä mahdollisuutena, johon voidaan ehkä tulevaisuudessa niin harkittaessa tarttua. Nyt on tilanne toinen. Vastustajien osuus on kyselyissä laskenut selvästi alle puoleen.

Iso kysymys kuuluu: onko jäsenyydestä syytä järjestää kansanäänestys, vai jätetäänkö asia valtiojohdon ja viime kädessä eduskunnan päätettäväksi?

Sunnuntaisuomalaisen kyselyn mukaan kansa luottaisi asiassa pitkälti päättäjiinsä, tosin huomattavan moni myös kannatti kansanäänestystä.

Jos suomalaisten mielipide halutaan yksiselitteisesti selville, on kansanäänestys siihen ainoa vaihtoehto. Kaikkea ei voi siinäkään ennakoida.

Ulkopuolisen (Venäjän) informaatiovaikuttamisen yrityksetkin on pystyttävä torpedoimaan tehokkaasti. Sellainenkin ”riski” on, että kansa voi äänestää ”väärin”. Ei mennyt ihan putkeen Britannian brexit-äänestyskään.

Uusimmat

Fingerpori

comic