Pääkirjoitukset

Paljon olisi voitu tehdä toisin koronavyöryssä – Ennakoimatonta ei osattu ennakoida, mikä johti aluksi taudin vähättelyyn

Korona on ollut iso ponnistus suomalaiselle terveydenhuollolle. Arkistokuvassa koronanäytteenottoa Forssan sairaalassa.

Kaikilla on koronamuistonsa – kansakunnan yhteinen muisti kuitenkin vaatii, että koettelemuksen varrelta selvitetään tarkasti ja kiihkottomasti, mitä tehtiin oikein ja ennen kaikkea: mitä oppia vastaavan varalle on otettava.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ollut polttopisteessä koko koronapandemian ajan. Sieltä se ei pääse ihan vieläkään, vaikka pahin alkaa onneksi olla ohi. Kun pöly on laskeutunut, on vastuullisten vakavan kriisipalaverin paikka.

Keskiviikkona julkaistun THL:n ja Tampereen yliopiston tutkimusraportin otsikko on paljon puhuva: ”Kenenkä vastuulla tää nyt sitten on? Ei ehkä ainakaan meidän.” Juuri tuo oli se vahva vaikutelma, jonka tavalliset suomalaiset saivat viranomaisten toiminnasta koronan alkuvaiheissa.

Arvio on erittäin tyly: ”Suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittynyttä kriisiä oli jokseenkin heikko.”

Tutkimukseen on haastateltu 53 kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion, ministeriöiden sekä virastojen työntekijää eli juuri heitä, joilla on asiasta sanottavaa.

Kun kriisi vyöryy päälle, on vastuunjaon oltava valmiiksi selvä. On oltava tietoa ja sen on kuljettava suunnitellulla tavalla.

Sähläyksen takana oli luonnollisesti huutava pula tutkitusta tiedosta. Sitä, kuten muun muassa rokotteita koskevaa tietoa saatiin pala palalta vasta siinä vaiheessa, kun kriisi oli pahimmillaan – tai lähes pahimmillaan. Onneksi sentään pahin paniikki vältettiin. Maskisekoilullekin voi jo melkein nauraa.

Ennakoimatonta ei osata ennakoida, jolloin sorrutaan helposti vähättelyyn. Niin nytkin. Myös kansainväliset vastaavat selvitykset ovat osoittaneet, että koronavirusta ei pidetty aluksi vaarallisena.

Tavallisten ihmisten keskusteluissa oli myös inhimillinen tarve pitää virusta ”tavallisena” flunssana. Pahasta voi aina yrittää päästä sen kieltämällä.

Valtakunnallisella tasolla ei tunneta paikallisia olosuhteita ja operatiivisen johtamisen mahdollisuudet ovat täyttä hepreaa. THL saa moitteita huonosta tiedonkulusta, kun taas STM pystyi jopa kohtalaisesti informoimaan alueellista tasoa. Sieltä oli kuitenkin vielä valovuosien matka kuntiin, joissa epätietoisuus oli ”suurta, luottamuspulaa oli molemmin puolin”.

Miten kansalaiset ikinä pysyivät ajan tasalla? Seuraamalla tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa. Myös tiedonvälityksellä ja medialla on jälkipyykin paikka. Osattiinko kansalaisten valtavaan tiedontarpeeseen vastata? Mitä jäi käteen?

Kaikki ei tietenkään mennyt pieleen. Nyt on kuitenkin otettava oppia siitä, mikä olisi voitu hoitaa paljon paremminkin.

Ei ole olemassa ole sellaista viisautta, tieteellistä tai muuta, jonka varassa voitaisiin ennakoida vedenpitävästi tulevien pandemioiden tai muiden vakavien koettelemusten tulo.

Uusimmat

Fingerpori

comic