Pääkirjoitukset

Perspektiiviä vertailusta Belgiaan ja Ruotsiin

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnelliä pidettiin keväällä ensin rohkeana visionäärinä, ja hän nautti rokkitähden suosiota. Sittemmin Tegnellin loiste on himmentynyt. Kuva: epa08825370
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnelliä pidettiin keväällä ensin rohkeana visionäärinä, ja hän nautti rokkitähden suosiota. Sittemmin Tegnellin loiste on himmentynyt. Kuva: epa08825370

Kansallinen älämölö koronarajoituksista, pikkupolitikointi ja esimerkiksi maskisuositusten ja kokoontumisrajoitusten vastustaminen sosiaalisessa mediassa näyttävät saavan yhä enemmän julkisuutta. Samalla kritiikki koronaepidemian kokonaisvaltaisesta hoidosta vaikuttaa nousevan yhä korkeammalle yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Arviointi epidemian hoitamisesta on arvokasta – kunhan siinä säilytetään oikeanlainen perspektiivi.

Reilun kymmenen miljoonan asukkaan Belgiassa todettuja tartuntoja oli perjantaina hieman vajaat 600 000 ja tautiin kuolleita 17 tuhatta.

Asukasluvultaan suurin piirtein samankokoisen Ruotsin luvut olivat 270 000 sairastunutta ja 7 tuhatta kuollutta.

Puolet pienempi Suomi on selvinnyt 27 tuhannella tautitapauksella ja reilulla 400 kuolleella. Läntisten demokratioiden joukossa Suomi on pärjännyt koronapandemian hoidossa erinomaisesti.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell pohti torstaina jälleen kerran sitä, miksi Suomi ja Norja ovat selviytyneet niin paljon paremmin kuin Ruotsi. Selvää vastausta hänellä ei kuitenkaan ollut antaa. Eroja löytyy Tegnellin mielestä lähinnä asukastiheydessä.

Tegnell ei katsele asioita suomalaisnäkökulmasta. Vuoden tai kahden päästä valtionepidemiologillekin on selvää, että suomalaiset ovat keskimäärin koulutettua, vastuullista, kurinalaista ja kuuliaista väkeä – jotka luottavat viranomaisiin.

Halailukulttuurista on ollut Suomessa helppo luopua, koska sellaista ei täällä kovin kauan ole ollutkaan. Fyysistä etäisyyttä Suomessa on taas kunnioitettu aina.

Kansanluonteilla ja tapakulttuureilla ympäri maailman on ollut suuria vaikutuksia siihen, miten virus on väestössä edennyt.

Suomalaisten ei nyt kannata kuitenkaan tuudittautua eikä ylpistyä. Rokote on tulossa, mutta nyt pitäisi jaksaa vielä muutamia kuukausia.

Tehohoitoon, jonka kapasiteetista on normaalitilanteessa käytössä noin 70 prosenttia, odotetaan ruuhkaa vuodenvaihteen tienoilla. Se ei tiedä Suomen tilanteelle hyvää.

Juuri tästä syystä ne monien mielestä ilkeät rajoitukset päälle iskettiin.

Uusimmat

Fingerpori

comic