Pääkirjoitukset

Puolustuskyky on varmistettava tässä ja nyt – Natossa tiedetään, että Suomi hoitaa itärajansa

Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon kuuluva Porin prikaatin sotilas kriisinhallintaharjoituksessa Turussa marraskuussa 2018. Kuva: Heikki Saukkomaa
Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon kuuluva Porin prikaatin sotilas kriisinhallintaharjoituksessa Turussa marraskuussa 2018. Kuva: Heikki Saukkomaa Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Sodan uhka sai sen jo aikaan ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan varmisti: suomalaisten mielipiteet ovat kääntyneet vahvasti Nato-jäsenyyden kannalle.

Kun ukrainalaisten hätä yhteisen itänaapurin käydessä kimppuun on suurin, on suomalaistenkin mielissä voimakas psykologinen tarve hakea lisäturvaa. Pohjois-Atlantin puolustusliiton pääperiaate on sen peruskirjan 5. artiklan mukainen: jäsenmailla on yhteiset turvatakuut.

Nato-jäsenyyden osin ideologinen vastustus on hiljalleen vähentynyt ja kannatus noussut. Nyt kehitys sai jopa shokkimaisen potkun. Päättäjien eli käytännössä eduskuntapuolueiden on osattava ottaa huomioon turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi myös kansalaisten mielenliikkeet.

Valtiojohto ja etunenässä presidentti Sauli Niinistö on toistuvasti vakuuttanut, ettei Suomi ole uhattuna, eikä Natoon ole pikavauhdilla etenevää jäsenyysmenettelyä. Presidentin toiminta on ollut sekä viisasta että välttämätöntä.

Nato-jäsenyys ei millään ehdi tähän hätään Suomen turvaksi. Naton päämajassa Brysselissä tasan tiedetään, että Suomi hoitaa itärajansa, kävi miten kävi. Nyt huomio on muualla.

Suomi ei ole uhattuna, mutta sitä ei saa myöskään jäädä odottelemaan. Parempien aikojen paluu on valitettavasti toistaiseksi vain toiveissa.

Venäjä on osoittanut hyökkäyshalunsa ja arvaamattomuutensa. Ulkoministeri Sergei Lavrov puhuu jo ydinsodan uhkasta ja väittää, että Ukraina olisi hankkimassa ydinasetta. Näin Venäjä vain tasoittaa Suomen tietä Natoon.

Kansainvälinen tilanne elää jatkuvasti. Suomalaisen aseavun lähettäminen sotaa käyvään maahan oli vielä joku viikko sitten mahdoton ajatus.

Nato-jäsenyys ei ole enää vain toivottava ja todennäköinen (FL pääkirjoitus 6.2.2022) vaan paras pitkäaikainen ratkaisu Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi epätoivotuimmissakin tulevaisuuden tilanteissa.

Nato tarvitsee Suomea vähintäänkin yhtä paljon kuin Suomi Natoa. On kiitettävä viisaita suomalaisia päättäjiä, jotka eivät ole päästäneet Suomen puolustuskykyä rapautumaan. Armeijan yhteensopivuus Naton kanssa on taattu jo hyvissä ajoin. Puolustusvoimien valmius suoriutua tehtävistään on kaikin tavoin erinomaista luokkaa. Se on varmistettava tänään ja tulevaisuudessa.

Uusimmat

Fingerpori

comic