Pääkirjoitukset

Pyörätiet on sysätty kuntien vastuulle

Vaulammintien varren pientareella on pyöräilijällä taiteilemista. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vaulammintien varren pientareella on pyöräilijällä taiteilemista. Kuva: Lassi Puhtimäki

Jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentaminen on viime vuosina kaatunut maanteiden varsissa pitkälti kuntien kontolle.

Hyvänä yhteistyönä on alettu pitää sitä, että ELY-keskus katsoo suunnitelmia päältä ja maksaa hankkeesta koituvat lunastus- ja korvauskustannukset. Pieni maksuosuus on jo jättipotti.

Harmina on valtion kovin rajallinen rahoitus väylähankkeille. ELY-keskusten priorisoidessa kuntien sisäiset kevyen liikenteen väylät tapaavat pudota listoilta.

Tiukan paikan edessä kunnat ovat tehneet omalla rahoituksellaan suunnitelmia ja rakentaneetkin valtion omistamien maanteiden reunaan pyöräteitään.

Käytäntö hämärtää valtion ja kuntien työn- ja vastuunjakoa liikennehankkeista.

Valtion rahoitusta onnistuvat saamaan lähinnä ne harvat pyörätiehankkeet, joissa koululaiset ja vanhukset ovat henkipattoina hyvin vilkasliikenteisellä maantiellä.

Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa on tavannut vuosittain toteutua vain joku pyöräily- ja kävelytie, kun ehdotuksia on muutama sata. ELY-keskus tarjoaa asiantuntija-apuaan ja kannustaa kuntia toimeliaisuuteen.

Forssan seudulla Tammelan kunta on rakentanut kustannuksellaan pyörätien keskustasta Venesillalle ja mielii jatkaa Portaaseen saakka. Samoin kunta on suunnitellut pyörätietä Papinsillantien varteen.

Jokioisilla ”ikuisuushankkeena” on ollut jalankulku- ja pyöräilyväylä Vaulammin kylältä keskustaan. Kunta ajaa nyt itse hanketta eteenpäin, vaikka väylän kunnossapitokin jää kunnan vastuulle.

Pyöräteiden tarpeellisuutta ei kukaan kiistä. Kulkeminen kapoisella pientareella on vaarallista varsinkin pimeään aikaan, kun ohi suhahtaa henkilöautoja ja raskasta liikennettä.

Valtio on viime vuosina pyrkinyt edistämään kuntien pyöräteitä pienellä valtionavustuksella, jonka määrän soisi tästä kasvavan. Kunta ja valtio voivat näissä tapauksissa jakaa kustannukset keskenään.

Valtioneuvoston kauniina tavoitteena on kävely- ja pyörämatkojen lisääminen peräti 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Se ei onnistu millään ilman uusia väylähankkeita.

Vaikka pyörätien rakentaminen on kallista, vielä kalliimmaksi yhteiskunnalle käyvät onnettomuudet loukkaantuneineen ja kuolleineen.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

25.10.2020

Fingerpori

comic