Pääkirjoitukset

Ranskan presidentinvaalit voittanut Macron on Le Peniin verrattuna pienempi paha myös Euroopalle

Emmanuel Macron hymyilee leveästi kameroille vaalivoittonsa varmistuttua Pariisissa sunnuntaina. Kuva: Ludovic Marin
Emmanuel Macron hymyilee leveästi kameroille vaalivoittonsa varmistuttua Pariisissa sunnuntaina. Kuva: Ludovic Marin

Ranskan sunnuntaiset presidentinvaalit päättyivät helpotukseen Euroopalle, EU:lle ja siinä sivussa maanosan myrskyissä lastuna lainehilla keikkuvalle Suomelle. Emmanuel Macronin uudelleenvalinta tietää jatkuvuutta niin hyvässä kuin pahassakin.

Hyvät asiat ensin: Macron on edelleen tuoreen poliittisen uransa aikana asettautunut ranskalaisten poliittisten valtavirtausten ulkopuolelle – ja samalla äärilaitojen keskelle – tehden pesäeron nationalismiin. Hänen aikanaan Ranska ei ole ollut enää itsekäs oman tiensä kulkija, vaan eurooppalainen ja EU-myönteinen.

Macron on turvallisemman Euroopan puolella kannattaessaan EU:n yhteistä puolustusta, olkoonkin, että se edelleen on utopiaa.

EU ei kaipaa Ukrainan sodan aikana vähääkään lisää hajanaisuutta. Sitä Macronin toisen kierroksen vastaehdokkaan, Kansallisen liittouman Marine Le Penin valinta olisi vääjäämättä tuonut mukanaan.

Vaalien alla Le Pen onnistui pehmentämään imagoaan. Hänen ulkokuorensa alla asuu kuitenkin edelleen tyylipuhdas äärioikeistolainen.

Vaalien ratkaisuna on pidetty sitä, että elitistisenä ja ylimielisenä pidetty Macron oli pienempi paha kuin Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin myötäilijänä tunnettu Marine Le Pen. Molemmat saivat runsaasti ääniä, jotka annettiin lopultakin vain toisen ehdokkaan vastustamiseksi.

Ranska näyttää presidentinvaalien jälkeen poliittisesti jopa jakaantuneemmalta kuin se ehkä aidosti onkaan. Se kuuluu poliittiseen kulttuuriin, kuten myös Emmanuel Macronin juhlallinen julistus asemastaan koko Ranskan presidenttinä. Sitä hän kun ei ole. Le Penin asema politiikassa on nyt huomattavasti aikaisempaa vahvempi.

Macronin eurooppalaiset vahvuudet ovat heikkouksia hyvin monien ranskalaisten mielestä. Hänen ajamansa uusliberalistisia uudistuksia, kuten eläkeiän nostoa ei ole sulatettu eikä sulateta.

Koronan lopettamat keltaliivien mielenosoitukset voivat palata kaduille ensi kesäkuun parlamenttivaalien lähestyessä. Se ja riski kaaoksen syventymisestä on jatkuvuutta vähemmän hyvässä merkityksessä.

Uusimmat

Fingerpori

comic