Pääkirjoitukset

Sateenkaariliput heiluvat lipputangoissa syystä

Sateenkaarilippu liehui myös kaikkien HAMKin kampusten saloissa. Kuvassa vahtimestari Petri Karonen, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKOn hallituksen puheenjohtaja Sakari Vitikka sekä rehtori Pertti Puusaari. Kuva: Sara Aaltio
Sateenkaarilippu liehui myös kaikkien HAMKin kampusten saloissa. Kuvassa vahtimestari Petri Karonen, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKOn hallituksen puheenjohtaja Sakari Vitikka sekä rehtori Pertti Puusaari. Kuva: Sara Aaltio

Koronapandemia siirsi Pride-viikon keväältä syksyyn. Kulunut viikko on liputettu sateenkaarivärein ja samalla muistutettu sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksista.

Erityisesti Pride-viikolla on haluttu nytkähdystä translain uudistukseen, joka juuttui edellisellä hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriöön.

Sukupuolen moninaisuuden keskus Seta on ajanut jo vuosia translain uudistusta Suomessa.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota. Seta pitää tätä räikeänä ihmisoikeusloukkauksena, josta Suomi on myös saanut huomautuksia muun muassa YK:lta.

Nykyinen translaki vaatii sukupuoltaan korjaavalta myös täysi-ikäisyyttä, lääketieteellisiä tutkimuksia ja osoitusta siitä, että elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa.

Setan ja Trasek ry:n tavoitteena on translaki, jossa sukupuolimerkinnän voi muuttaa omalla ilmoituksella ja sen voi tehdä myös alle 18-vuotias, eikä sukupuolen muuttaminen vaatisi sukupuolenvaihdosleikkausta eikä sterilisaatiota.

Nykyinen laki on johtanut siihen, että sukupuolenkorjausleikkausten ja lastenhankinnan kanssa pelataan, jotta perheen perustaminen olisi mahdollista.

Sateenkaariliputukselle on myös muita syitä. Amnesty on muun muassa muistuttanut seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä.

Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtajan Aaro Horsman mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat usein esillä arvopuheissa ja erilaisissa kampanjoissa, mutta viranomaisten tarjoama konkreettinen tuki ja resurssit työhön jäävät siitä huolimatta pieneksi.

Askelia on kuitenkin jo otettu eteenpäin.

Yksi sellainen on konkreettisen tuen esittäminen. Esimerkiksi luterilainen kirkko oli viime vuonna ensimmäistä kertaa yhteistyökumppanina Pride-viikolla, vaikka edelleenkin sukupuolivähemmistöjen asiat jakavat mielipiteitä kirkon sisällä.

Viikon liputus ei tuo vielä tasa-arvoa, mutta se on yksi tapa tuoda sateenkaariväen epäkohtia esille ja kulkea kohti suvaitsevaisempaa ilmapiiriä.

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic