Pääkirjoitukset

Seurakuntavaaleja ei pidä unohtaa – Kirkko on yhteiskunnan instituutio, joka käyttää huomattavan paljon julkista valtaa ja rahaa

Forssan seurakuntavaaleissa äänesti neljä vuotta sitten vain reilut 12 prosenttia seurakuntalaisista. Kuva: Lassi Puhtimäki

Puolueet valmistautuvat jo kiivaasti ensi kevään eduskuntavaaleihin. Myös tulevasta presidentinvaalista käydään keskustelua ja arvuutellaan ehdokkaita. Marraskuussa on kuitenkin vielä yhdet vaalit, joista kukaan ei puhu mitään.

Harva edes muistaa, että neljän vuoden välein käydään myös seurakuntavaalit. Viime vaaleissa vuonna 2018 vain 14,4, prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Tämä siitä huolimatta, että äänestysikäraja on 16 vuotta.

Valtakunnan keskiarvon ylitti näillä seuduin komeiten Urjala,jossa joka neljäs ääinioikeutettu kävi vaaliuurnalla. Keskiarvon yläpuolelle ylsivät myös Jokioinen ja Somero, mutta alle jäivät Tammela ja Forssa.

Ypäjällä ja Humppilassa olivat ns. sopuvaalit ilman äänestystä, mutta humppilalaiset pääsivät äänestämään vuoden 2020 alussa, koska kirkkovaltuusto ajautui kiistelyjen ja eroamisten vuoksi vajaakokoiseksi.

Miksi seurakuntavaaleista pitäisi olla kiinnostunut? Yksi käy kirkossa kerran vuodessa jouluna, eikä ole niinkään kiinnostunut siitä mitä kirkon piirissä tapahtuu muina aikoina. Toinen maksaa kiltisti kirkollisveronsa, mutta kauhistelee kirkon patavanhoillisuutta. Kolmas ajattelee, ettei itse hyödy kirkon jäsenyydestä, mutta verorahoilla tehdään paljon hyvääkin.

Keskivertopalkansaaja maksaa kirkollisveroa 400–600 euroa vuodessa. Moni eroaa kirkosta, koska ei koe saavansa sieltä mitään. Jos kuitenkin pysyttelee kirkon jäsenenä vaikka vain tavankin vuoksi, kannattaa seurakunnalta myös vaatia jotain. Kirkko on yhteiskunnan instituutio, joka käyttää huomattavan paljon julkista valtaa ja rahaa.

Yhdellä äänellä voi seurakuntavaaleissa vaikuttaa tehokkaammin kuin muissa vaaleissa. Pienin äänimäärä, jolla viimeksi pääsi vaikuttamaan Forssan kirkkovaltuustoon, oli 18 ääntä. Kirkkovaltuustossa tehdään tärkeitä päätöksiä: pysytäänkö itsenäisinä, myydäänkö leirikeskuksia, luovutaanko seurakuntakodeista, korjataan ko kirkkoja, mihin toimintaan rahaa laitetaan.

Myös kirkko neuvostot tekevät päätöksiä, joilla on vaikutusta seurakuntalaisiin.

Omaan paikallisseurakuntaan valittujen joukosta lähtevät edustajat myös kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin. Siellä linjataan kirkon työtä ja päätetään hallinnosta ja taloudesta. Omalla äänellään voi siis vaikuttaa. Toinen tapa vaikuttaa on asettua itse ehdokkaaksi vaaleihin, aikaa siihen on 15.9. asti.

Uusimmat

Fingerpori

comic