Pääkirjoitukset

Seurantalot sykkivät historiaa ja yhteiseloa eikä niitä ole vara menettää

Ypäjänkylän seuraintalon näyttämö ja sali on ehostettu hienoon kuntoon. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Ypäjänkylän seuraintalon näyttämö ja sali on ehostettu hienoon kuntoon. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Seurantalot edustavat arvokasta suomalaista rakennettua kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa. Forssan seudulla joka kunnasta löytyy yhdistysten seurantaloja ja parhaissa useita.

Omia kokoontumistilojaan ovat rakentaneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat sekä vapaapalokunnat ja kotiseutuyhdistykset. Suomessa seurantaloja on nykyisin noin 2500.

Seurantalot ovat avoimen ja aktiivisen kansalaistoiminnan sekä alueen yhteisten juhlien tyyssijoja. Niissä on koettu moninaisia juhlia, kursseja, näyttelyitä, myyjäisiä, kokouksia, liikuntahetkiä, tansseja ja musiikkiesityksiä.

Tilojen vuokratuloja on käytetty kattamaan talosta koituviin kustannuksiin ja yhdistyksen toiminnan rahoittamiseen. Remonteissa on turvauduttu talkoisiin, lainoihin ja erilaisiin yhteiskunnan avustuksiin, mutta avustusmäärärahat tapaavat loppua kesken.

Vanhoissa taloissa piilee isojakin korjaustarpeita. Esimerkiksi Forssan Järjestöjentalossa riittää talkoourakkaa ja avustustarvetta lähivuosiksi.

Rakennusten ylläpitoa vaikeuttavat epäsäännölliset ja rajalliset vuokratulot.

Koronapandemia on toista vuotta moukaroinut pahasti myös seurantalojen taloutta, kun ovia on jouduttu pitämään pääosin säpissä.

Tapahtumien peruuntumisten ja harrastustoiminnan keskeytymisen vuoksi taloyhteisöjen tulonhankinta on pysähtynyt, mutta ylläpitokustannuksia kertyy normaaliin tapaan.

Ypäjänkylän kyläyhdistys pyrkii esimerkiksi turvaamaan omistamansa Ypäjänkylän seuraintalon tulevaisuuden etsimällä uusia rahoituskanavia ja vuokraamalla talosta tiloja yrityskäyttöön.

Isojen tilojen ylläpito ei ole halpaa. Sähkönsiirtomaksukin käy yhdistyksille kalliiksi.

Pientä helpotusta yhdistykset ovat saaneet valtiovallan korona-avustuksesta. Lisäksi tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa on luvassa kulttuuriperintöalan toimijoille ja seurantaloille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Tärkeintä olisi saada seurantalojen ovet auki koronapandemian hellittäessä.

Liipaisimella on ollut paitsi talojen rakennusperinnön säilyminen myös paikallinen harrastus- ja kulttuuritoiminta.

Kylien ja kaupunginosien matalan kynnyksen toimintakeskuksia ei ole vara menettää.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti