Pääkirjoitukset

Sovellus on apukeino taudin taltuttamiseksi

Tartuntaketjujen katkaisemiseksi luotu kotimainen Koronavilkku-älypuhelinsovellus julkaistiin maanantaina. Kuva: Rauno Lahti
Tartuntaketjujen katkaisemiseksi luotu kotimainen Koronavilkku-älypuhelinsovellus julkaistiin maanantaina. Kuva: Rauno Lahti

Maailmanlaajuinen taistelu covid-19-tautia vastaan on monen rintaman sotaa.

Alkaneen syyskuun aikana noin miljoonan suomalaisen pitäisi ladata älypuhelimeensa Koronavilkku-sovellus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tavoite on kova.

Tietotekniikan edelläkävijämaana usein pidetyssä Suomessa se on mahdollista saavuttaa. Älypuhelintiheys on sitä luokkaa, että onkin erittäin korkea aika saada ilmainen sovellus yleiseen käyttöön.

Lähiviikkoina nähdään, mikä on suomalaisten vapaaehtoisuuden aste taistelussa covid-19-tautia vastaan.

Jäljityssovellus kertoo, jos sen käyttäjä on joutunut kontaktiin taudin mahdollisen levittäjän tai sellaiseksi myöhemmin paljastuvan kanssa.

Sen jälkeen iso kysymys on: mitä sitten pitää tehdä? Hakeutua testiin vain jättäytyä karanteeniin? Hätiköidä ei ainakaan pidä, vaan silloin on rauhallisen harkinnan paikka.

Kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin ei ole yleispätevää vastausta, vaan ne jäävät itse kunkin omaan harkintaan. Terveydenhuollossa on valmistauduttava kysymyksiin, joita alkaa tulla Koronavilkun käyttäjiltä. Myös lisäys testaustarpeessa on todennäköisesti tulossa.

Maailmanlaajuinen taistelu tappajavirusta vastaan on monen rintaman sotaa. Koronavilkku on siinä vain yksi pieni apukeino, mutta saattaa osoittautua tehokkaaksi kotimaisia tartuntaketjuja katkaistaessa. Se kuitenkin edellyttää, että sovellus tulee riittävän laajaan ja aktiiviseen käyttöön.

Pääosissa ovat edelleenkin yhtä lailla pääosin vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot eli kontaktien välttäminen, hyvä käsihygienia ja suojamaskin käyttö tarvittaessa.

Kainuun esimerkki osoittaa, että virus on edelleen vakava uhka myös Suomessa, eikä pelkästään ruuhkaisessa Etelä-Suomessa, vaikka tilanne onkin yleisesti vähintäänkin kohtalaisesti hallinnassa.

Löytyykö suomalaisilta yhteisvastuuta tilanteissa, joissa ensimmäisenä on inhimillinen tarve ja taipumus ajatella omaa terveyttä? Toivottavasti.

Entäs he tai me, joilla ei ole älypuhelinta? Riittävän monilla suomalaisilla on, ja jos he käyttävät laajasti tämänkin pienen apukeinon, kaikkien turvallisuus paranee. Tärkein tavoite on yhä se keväinen: suojella ikäihmisiä ja muita riskiryhmiä.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic