Pääkirjoitukset

Suomelle turvaa, hyvinä ja pahoina päivinä – Laajalle Nato-keskustelulle ei ole jäämässä mahdollisuuksia

Panssariprikaatissa palvelevia asevelvollisia kenttäruokailussa Hätilän harjoitusalueella Hämeenlinnassa helmikuussa. Kuva: Toni Rasinkangas
Panssariprikaatissa palvelevia asevelvollisia kenttäruokailussa Hätilän harjoitusalueella Hämeenlinnassa helmikuussa. Kuva: Toni Rasinkangas

Enemmistö suomalaisista haluaisi Suomen liittyvän Pohjois-Atlantin puolustusliittoon Natoon. Luottamus itänaapurin aikeisiin on mennyt ja Suomelle halutaan tehokkainta mahdollista turvaa.

Laaja liittoutumisen hyötyjä ja haittoja koskeva kansalaiskeskustelu olisi ihanne, mutta siihen ei ole jäämässä valitettavasti mahdollisuuksia.

Ylikierroksille menemistä on syytä välttää. Asiat eivät voi edetä ihan niin nopeasti kuin ilmeisen moni haluaisi.

Maaseudun tulevaisuuden tuoreen kyselyn mukaan myös maltillisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuneet keskustan ja vasemmistoliiton kannattajatkin ovat siirtyneet tai siirtymässä jäsenyyden taakse.

Keskustan kannattajien joukossa Nato-myönteisyys on vahvistunut rajusti. Heistä peräti 73,4 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä ja vastustaa enää vain 7,7, prosenttia, eli vastustusta on jopa vähemmän kuin ”Nato-puolue” kokoomuksen kannattajakunnassa.

Vahvasti vaaka on kallistunut myös vasemmistoliitossa. Aikaisemmin puolueen kannattajista vastusti Nato-jäsenyyttä 43 prosenttia ja kannatti 28 prosenttia. Nyt luvut ovat keikahtaneet päinvastaisiksi.

Molemmat puolueet – keskusta ja vasemmistoliitto – ovat mukana Sanna Marinin (sd.) hallituksessa. Muiden hallituspuolueiden eli SDP:n ja vihreiden ja RKP:n kannattajista yli 60 prosenttia on jäsenyyden kannalla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole puolueelle enää hallituskysymys. Mitä tekee keskustan johto, kun kentän voimistuva ääni Naton puolesta on ilmiselvä?

Romukoppaan voi heittää kaikki arviot – mm. Marinin esittämät kuningasajatukset – joiden mukaan Nato-jäsenyys ei olisi tällä hallituskaudella ajankohtaista.

Päättäjien on pystyttävä päättämään Suomen edun mukaisesti. Samalla on otettava huomioon epävakaa kansainvälinen tilanne. Siinä korostuvat presidentti Sauli Niinistön taito, tahto, kokemus ja yhteydet. Hän ei turhaan painota ykköstavoitetta: Suomen aseman turvaamista. Se on valtiojohdon tehtävä, hyvinä ja pahoina päivinä.

Uusimmat

Fingerpori

comic