Pääkirjoitukset

Venäjästä irtaantumien ei saa jättää voimalaa kiville – Laitostoimittajaa haettaessa katseet onkin suunnattava mitä ilmeisimmin Euroopan ulkopuolelle

Työntekijä Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen työmaa-alueella Pyhäjoella 3. marraskuuta 2021. Kuva: Vesa Moilanen
Työntekijä Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen työmaa-alueella Pyhäjoella 3. marraskuuta 2021. Kuva: Vesa Moilanen Lehtikuva/Vesa Moilanen

Pyhäjoen Hanhikiveen ydinvoimalaitosta rakentava Fennovoima päätyi vääjäämättömään: purki laitostoimitussopimuksen venäläisen, presidentti Vladimir Putinin valtapiiriin kuuluvan Rosatomin kanssa. Syiksi ilmoitettiin merkittävät viivästykset ja Rosatomin kyvyttömyys.

Käytännössä yhteistyö Venäjän kanssa on käynyt mahdottomaksi sen jälkeen, mitä Ukrainassa on tapahtunut. Venäjä ei ole yksin hyökännyt Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan, vaan on osoittanut täydellistä piittaamattomuutta ydinturvallisuutta kohtaan.

Rakennustyöt ovat jatkuneet Hanhikivessä, kun Venäjä on vallannut laittomasti Ukrainan ydinvoimaloita.

Kukaan ei voi sanoa, etteivätkö näin vahvaan venäläiseen mukanaoloon liittyneet riskit ole olleet tiedossa jo laitosta kaavailtaessa. Krimin valtaus vuonna 2014 ”ei riittänyt”. Samana vuonna Suomen eduskunta vahvisti ydinvoimalaa koskeneen periaatepäätöksen.

Hanhikiven kohtalo ei ole vielä lähelläkään ratkaisua. Fennovoiman suomalaisten omistajien, teollisuuden, ja isojen kunnallisten energiayhtiöiden lisäksi huomattava osuus yhtiöstä on venäläisissä käsissä, jotka tuskin irrottavat otettaan yhtiöstä ainakaan vapaaehtoisesti.

Tilanne on sekä avoin että epäselvä. Työ- ja elinkeinoministeriö ”selvittää ja arvioi uuden tiedon pohjalta lähiaikoina”, mitä laitostoimitussopimuksen päättäminen käytännössä merkitsee.

Valtiollisesti johdettua venäläistä vastareaktiota ei pidä säikkyä.

Hanhikiven piti käynnistyä jo vuonna 2018. Viivästyminen on ollut onni. Suomi voisi pahimmillaan olla nykyistä huomattavasti enemmän sidottu ydinsitein Venäjään. Nyt onkin keskitettävä niin valtiolliset kuin Fennovoiman ponnistelut uuden laitostoimittajan löytämiseksi.

Ydinlaitoksilla ovat moninaiset vaiheensa, niin Hanhikivelläkin. Alkuperäinen kumppani, saksalainen E.O.N. on poissa pelistä, samoin ranskalainen, Olkiluoto 3:ssa maineensa menettänyt Areva. Laitostoimittajaa haettaessa katseet onkin suunnattava mitä ilmeisimmin Euroopan ulkopuolelle.

Hanhikivi ei saa jäädä kiville.

Uusimmat

Fingerpori

comic