Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudistusten luvattu Suomi – Hyvinvointialueet seuraavana!

PARAS-hankkeesta on nyt noin 15 vuotta. Suomen kuntien määrä oli suurimmillaan ennen sotia (n. 600 kuntaa). Suurin väheneminen noin 450 kunnasta, nykyiseen noin 300 kuntaan ajoittuu PARAS-hankkeen ajalle. Useat pienet kunnat yhdistyivät isompiin ja samalla palveluverkkoa karsittiin ja keskitettiin.

PARAS-hankkeena tunnetun kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen tavoite oli luoda kuntapalvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle vahva taloudellinen perusta, parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua. Tavoitteiden saavuttamiseksi tärkeässä osassa oli kuntien yhdistäminen, jossa kuntaliitokset perustuivat kuntien vapaaehtoisiin päätöksiin. Valtio tuki liitoksia yhdistymisavustuksella. Valtio korvasi liitoskunnille vähentyvät valtionosuudet viiden vuoden ajan liitoksen jälkeen. Kuntaliitoksiin liittyi myös kuntatyöntekijöiden irtisanomissuoja, joka oli voimassa viisi vuotta liitoksesta. Vastaavia uudistuksia on toteutettu lukuisissa muissakin maissa.

Sote-uudistus ja siihen liittyvät aluevaalit ovat merkittäviä uudistuksia tässä kuntakentän uudistusten sarjassa. Hyvinvointialueet huolehtivat tulevaisuudessa erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja pelastustoimesta. Yli puolet kunnan budjetista ja suurin henkilöstöryhmä, hyvinvointiala, ulkoistettuine palveluineen siirtyy hyvinvointialueelle. Kunnan kiinteistöt ja niitä vastaavat velat jäävät kunnan kontolle. Hyvinvointialue vuokraa ne ainakin kolmeksi vuodeksi. Jatko ei ole varmaa.

Herää kysymys lähipalvelujen turvaamisesta pienissä kunnissa. Kunnan saamista valtionosuuksista noin kolme neljäsosaa siirtyy hyvinvointialueelle. Kaikkien kuntien veroprosenteista leikataan sama osuus eli noin 12% ja se siirtyy valtioille hyvinvointialueiden rahoittamiseen. Leikkausta ei tehdä hyvinvointimenojen mukaan. Tämä siksi, etteivät eri kunnat ja niiden asukkaat joutuisi eriarvoiseen asemaan. Laskentatiedot voivat vielä tietysti muuttua. Esimerkiksi Lopella tämä tarkoittaa, että veroprosentti muuttuu 21,5% noin 9 %:iin. Valtionosuuksia leikataan samassa suhteessa, mitä valtio on hyvinvointipalveluja kunnalle rahoittanut.

Veroprosentin pienenemisen mukaisesti esim. Lopen kunnan palveluiden järjestämisvastuu pienenee vastaamaan noin 3000 asukkaan kunnan järjestämisvastuuta. Hyvinvointialueen valtuusto ja hallitus tulevat olemaan keskeisiä päätöksentekijöitä myös Lopen palveluita koskien. Lopen kunnanvaltuusto tai perusturvalautakunta eivät niistä päätä vuoden 2022 jälkeen. Aluevaltuusto aloittaa maaliskuussa 2022.

On tärkeä saada kuntalaiset uskomaan vaaleissa äänestämisen tärkeyteen, jotta pienten kuntien ääni edelleen kuuluu ja palvelut säilyvät. Aluevaltuutetuilla pitää olla kuntalaiset etusijalla päätöksenteossa.

Anne Knuuti

hoitotyön opettaja, sairaanhoitaja, KM, HTM

aluevaaliehdokas, Loppi