EU kaipaa kiireellisesti uutta ”pääneuvottelijaa.”
Venäjää sujuvasti puhuva Angela Merkel oli Saksan liittokanslerina koko läntisen maailman luotetuin toimija suhteessa Venäjään. Häntä kunnioitettiin Moskovassa. Osaltaan myös Suomi tuki häntä.
Nyt kaikki on toisin. Saksan ulkopoliittinen linja on sekaisin samalla, kun Venäjä uhkaa Ukrainaa. Väitetään, että Saksan SPD haluaisi, että EU:n pitäisi, saada aikaan uudenlainen suhde Venäjään. Hallituksen näkyvät ristiriidat suhteessa Venäjään aiheuttavat Saksassa ahdistusta. Erityisesi Nord Stream 2 -kaasuputki jakaa mielipiteitä, niin Saksassa kuin sen ulkopuolellakin. Uusi liittokansleri Olaf Scholz on puhunut ”uudesta idänpolitiikasta.”
Erityisesti vaihtoehdot Venäjään tarvittaessa kohdistettavista sanktioista, jotka kelpaisivat Saksalle, ovat tuntuneet olevan vähissä. Tarkoitus olisi, että uusi idänpolitiikka johtaisi siihen, että Venäjän kanssa pyrittäisiin vuoropuheluun sekä aitoon ymmärryksen kasvattamiseen ja ajatustenvaihtoon – ei vain valtionpäiden kesken vaan kansalaisten tasolla. On kuitenkin olemassa riski, että Saksa kaasutoimitusten takia, muuttuu yhä riippuvaisemmaksi Venäjästä.
EU:ssa ovat vähissä ne henkilöt, jotka voisivat korvata Angela Merkelin. Onhan EU:lla tietysti Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän on jo uhonnut, että ”pidämme huolta, että Euroopan ääni tulee kuulluksi”. Hän myös vaatii EU:n jäsenmaita varustautumaan uudelleen Venäjän uhan edessä. Sekä, että ”Euroopan tulee pitää huolta siitä, että sen vaatimuksia kunnioitetaan”.
Ratkaisevaa on, valitaanko Macron kahden kuukauden kuluttua uudelleen Ranskan presidentiksi. Macron jo alkanut pitää itseään jo EU-liittovaltion johtajana.
Tuntuu kuin presidentti Niinistö olisi EU:ssa ainoa tasapainottava henkilö, joka tulee toimeen sekä Putinin ja muiden johtajien kanssa.
Yrjö Saraste