Pelko ruokkii vihaa ja viha pelkoa. Kierre on valmis. Kun sitä vahvistetaan viharyhmien kammottavilla kommenteilla ja median otsikoilla, joissa totuus ei aina näyttele pääosaa, saadaankin jo aikaan paniikki. Vielä kun soppaan sekoitetaan politiikka, lopputulos ei voi olla mitään hyvää.
Susi on vainottu, erittäin uhanalainen eläin Suomessa. Kannanhoidollinen metsästys= kannantuhoava metsästys, saatiin onneksi pysäytettyä toimeenpanokielloilla, se ei kuitenkaan vielä pelasta susia, mutta saimme jatkoaikaa.
Olisiko aika ottaa käyttöön sellaiset suojautumiskeinot, jotka mahdollistaisivat rinnakkaiselon suden kanssa? Laumanvartijakoirat, kunnolliset aidat, karjasuojat, joihin ei susi pääse sisään, ym. keinot.
Susia kuolee autojen yliajamina, ns. häirikkösusia ammutaan ja salametsästys rehottaa. Sudet todella tarvitsevat suojelua. Minkään eläimen metsästys ei lisää ihmisen turvallisuuden tunnetta, päinvastoin.
Turvallisuutta ei kukaan voi taata, ei koskaan, eikä missään. Liikenne, sairaudet, tapaturmat, väkivalta. Syitä turvattomuuteen kyllä löytyy, niiden kanssa vain eletään. Kuitenkin on varmaa, että jokin em. osuu kohdalle todennäköisemmin kuin susi, josta ei meille vaaraa ole.
Tappaminen on aina äärimmäistä väkivaltaa, kohdistuu se mihin lajiin tahansa.
Elämme maassa, jota markkinoidaan monimuotoisella ja ainutlaatuisella luonnolla. Paljon on tehtävää, että mainoslauseista tulee totta. Yhdenkään lajin tuhoaminen ei sitä edesauta. Väitämme, että meillä on erityinen luontosuhde, eletään siis sen mukaan. Vielä lukuvinkkinä Susien mailla, antaa oikeaa näkökulmaa asiaan.
Ilona Pirinen