Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Poikkeustilanteisiin pitää varautua normaalioloissa eikä vasta hädän hetkellä – Nykyiset väestösuojat eivät riitä kaikille

Ukrainan sota on tuottanut myös hätää siitä, miten suojautua, jos sama osuisi omalle kohdalle. Myös lounaishämäläiset ovat kyselleet väestönsuojien perään.

Yleistä väestönsuojaa ei löydy Forssasta, Somerolta eikä Loimaaltakaan. Yleisten väestönsuojien rakentamiseen ei enää ole edes lakivelvoitetta.

Laki määrää väestönsuojan rakennettavaksi nykyisin jokaiseen asuinrakennukseen, jossa on vähintään 1200 neliötä. Vielä kymmenkunta vuotta sitten raja oli 600 neliötä, mutta 2000-luvun maailmassa sitä pidettiin turhana rahanreikänä. Samalla väestönsuojien teknisiä määräyksiä kevennettiin.

Olemattomina pidetyt riskit ovat nyt todentuneet.

Valtaosa Suomen väestönsuojista on asuin- ja työpaikkarakennusten teräsbetonisuojia, jotka on tarkoitettu kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käyttöön.

Viidessä Forssan seudun kunnassa väestönsuojapaikkoja on yhteensä noin 20 000, mikä tarkoittaa, että joka kolmannelle paikkaa ei ole.

Isot rakennukset ja sitä myöten myös väestönsuojapaikat ovat keskittyneet Forssaan. Naapurikunnissa väestönsuojat ovat harvassa. Omakotiasujalla saattaa tosin olla kellari.

Väestönsuojia on järkevintä rakentaa sinne, missä on ihmisiäkin. Täydelliseen suojaukseen ei voi päästä.

Suomen onni on pieni väkimäärä suhteessa maan pinta-alaan. Kriisin koittaessa kuvaan tulevat tilapäisväestönsuojat ja evakuoinnit turvalliseen paikkaan.

Väestönsuojia käytetään normaalioloissa esimerkiksi varastoina ja harrastustiloina. Laki antaa niiden tyhjentämiseen toimintavalmiiksi 72 tuntia.

Suureen pelkoon ei ole aihetta, sillä Suomeen ei kohdistu nyt sotilaallista uhkaa.

On kuitenkin perusteltua varautua mahdollisiin poikkeustilanteisiin ja tutustua taloyhtiön väestönsuojatilaan. Väestönsuojat täytyy pitää kunnossa.

Uhkaavassa häiriötilanteessa omatoiminen varautuminen on avainasemassa.

Ennen muuta joka kotitaloudessa on syytä kiinnittää huomiota niin sanottuun kotivaraan, vaikka kriisistä ei olisi tietoakaan. Jos sähköt sattuvat katkeamaan eikä vettä tule, tulee orpo olo nopeasti. Juotavaa ja säilyvää ruokaa sekä käteistä rahaa kannattaa pitää varalla.

Poikkeusoloihin pitää varautua normaalioloissa eikä vasta hädän hetkellä.