Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Eläköitymisen kova tahti koettelee kuntakenttää – Suurin ikäryhmä on Forssan seudun kuntien henkilöstöstä 50–59-vuotiaat

Forssan seutu ja sen lähikunnat istuvat samassa keikkuvassa veneessä. Joka kolmas työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle kymmenen vuoden sisällä.

Suurin ikäryhmä niin Forssan seudun kuntien kuin Loimaan ja Someron kaupunkienkin henkilöstöstä on 50–59-vuotiaat. Keskiarvoikä on 50 vuoden tuntumassa.

Esimerkiksi Forssan kaupungin työntekijöistä joka kolmas on 50–59-vuotias.

Vuoden 2017 eläkeuudistus hilaa vuoteen 2027 mennessä eläkkeen alaikärajaa hitaasti 65 ikävuoteen, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa mihinkään. Kevan ennusteen mukaan vuosi 2026 on huippu eläköitymisessä.

Kuntatyönantajan kannalta valtakunnallista tilannetta muuttaa osaltaan sote-työntekijöiden siirtyminen hyvinvointialueiden huomaan, mutta sekään ei taio Suomeen lisää tekijöitä eikä muuta väestöllistä huoltosuhdetta. Forssan seudulla muutoshan tapahtui jo vuosia sitten hyvinvointikuntayhtymän myötä.

Muutos tarkoittaa, että opettajakunta muodostaa jatkossa kunta-alan suurimman ammattiryhmän, josta iso osaa jää eläkkeelle 10–15 vuoden kuluessa.

Julkisella alalla eläköityminen on kiivasta joka puolella Suomea.

Forssan seutu ja lähialueet joutuvat kilpailemaan työntekijöistä entistä enemmän, kun vain eläkeikäisten määrä nousee valtakunnassa.

Lähtijöiden tilalle pitäisi saada uusia osaajia, sillä pelkillä työjärjestelmämuutoksilla ei pitkälle päästä.

Ongelma koettelee etenkin kasvukeskusten ulkopuolisia kuntia, niin Forssaa, Loimaata, Someroa kuin alueen maalaiskuntiakin. Iskua pehmentää se, että prosessi jakaantuu monelle vuodelle.

Rekrytointi vaatii vastedes kuitenkin lisäpanoksia ja lisähoukuttimia etätyöpäivien lisäksi, kun kaikki kunnat ovat yhtä lailla työntekijöiden perässä.

Kuntatyönantajan kannattaa pitää myös huoli työntekijöiden ja etenkin eläkeikää lähestyvien jaksamisesta.

Tarvitaan veto- ja pitovoimaa.

Alueen kuntien tilanne ei ole maan synkimpiä. Kuulumme niin sanottuun Ruuhka-Suomeen, jonne on suurimmista kasvukeskuksista käypä lyhyt matka tulla. Valitettavasti tie on kovin vetävä toiseenkin suuntaan.