Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Millainen tulevaisuus on Forssan kouluilla näköpiirissä? Velaksi eläminen, veronkorotus, koulusäästöt vai palvelujen karsinta?

Tulevana maanantaina kaupunginvaltuusto lyö ainakin lähivuosiksi sinetin Forssan koulujen tulevaisuudelle. Johtava asiantuntijaelin, sivistys- ja tulevaisuuslautakunta on jo kahdesti eri valtuustokausilla tehnyt asiasta päätöksen, mikä on molemmilla kerroilla kaatunut kaupunginhallituksessa, viimeksi alkuviikosta äänin 6–5.

Lautakunnan kanta on ymmärrykseni mukaan nojannut tehtyihin selvityksiin kouluverkkoraportin yhteydessä ja sen jälkeen. Raporttihan tehtiin kuntatalouden tulevaisuutta ja laskevia oppilasmääriä koskeneen valtuustotason yhteisymmärryksen velvoittamana. On vaikea nähdä maailman tilanteen muuttuneen niin, että kuntien taloustulevaisuus näyttäytyisi nykyisellään yhtään ruusuisempana.

Mitä kotikaupunkimme oppilasmääriin tulee, niin tänä ja kolmena seuraavana keväänä suvivirren perinteisesti soidessa eli tämän valtuustokauden aikana peruskoulun päättäviä 9.-luokkalaisia on 168 oppilasta enemmän kuin koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia lapsukaisia. Perusopetuksen valtionosuuksissa tämä merkitsee näiden neljän vuoden aikana reippaan miljoonan euron romahdusta vuositasolla. Lasku tulee koko lailla tasaisesti neljännesmiljoona per vuosi vauhtia.

Tässä tilanteessa tuntuisikin reilulta, että nykymenon kannattajat toisivat forssalaisille perusopetuksen työntekijöille ja lapsiperheille selvästi tietoon, miten tulevaisuudessa tämä ongelma on ajateltu ratkaistavan. On nimittäin ilmiselvää, että tilinpäätösten saaminen edes nollatulokseen tulee muutoinkin olemaan lähitulevaisuudessa enemmän kuin hankalaa.

Mikäli on tarkoitus elää velaksi kasvattaen Forssan velkamäärää tai reagoida napakalla veronkorotuksella heti, kun laki sen taas vuoteen 2024 sallii, tämä tulisi voida sanoa ääneen.

Vaihtoehtona on toki sopeuttaa perusopetuksen toimintoja, mutta haastetta lisää henkilöstökulujen leijonanosa toimialan menoista. Miljoona euroa vuodessa on noin 20 luokanopettajaa kun tällä hetkellä alakoulun luokkia Forssassa on nelisenkymmentä. Haastava yhtälö vai kauhuskenaario?

Sote-alueiden syntymisen jälkeen sivistystoimi muodostaa valtaosan kaupungin kulurakenteesta ja perusopetus on sen suurin toimiala. Kolmas teoreettinen vaihtoehto on silti puuttua kaikkeen muuhun ei-lakisääteiseen. Mutta ainakin allekirjoittaneen näkövinkkelistä seniorimme ovat ansainneet vanhuspalvelunsa ja forssalaiset teatterinsa ja museonsa jne.

Demokratia sanoo viimeisen sanan ja hyvä niin, valtuuston puheenjohtajan nuijan kopahtaessa on silti hyvä tietää, miltä edessäpäin näyttää.

Kuntapäättäjän ominaisuudessa lapsista huolta kantaen

Jari Marjamäki

kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (SDP)

Keskuskoulun rehtorikin toki