Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Venäjän ei anneta kaapata Ahvenanmaata – Venäjän demilitarisointia valvova konsulaatti irvokas jäänne historiasta

i.

Eduskunta aloittaa tänään keskustelun turvallisuusympäristön muutosta koskeneesta valtioneuvoston historiallisesta ajankohtaisselonteosta.

Ahvenanmaan asema on yksi Itämeren alueen kestokysymyksistä. Jo maailmansotien välisenä aikana eli vuonna 1921 solmittiin demilitarisointisopimus ja myöhemmin, Neuvostoliiton kanssa vuoden 1940 sopimus, jonka perusteella Venäjällä on yhä Maarianhaminassa konsulaattinsa muodollisesti demilitarisointia valvomassa.

Todennäköisesti tänäänkin konsulaatin lähelle tuodaan kynttilöitä protestiksi Venäjän Ukrainaan kohdistamalle hyökkäykselle. Venäjän konsulaatti on enää vain irvokas jäänne historiasta.

Tavanomaisina aikoina demilitarisointi, eli sotilaallisen läsnäolon puuttuminen saarimaakunnassa on ollut hyvinkin toimiva ja kansainvälisesti toimivana esimerkkinä pidetty ratkaisu.

Nyt aika ei ole mitenkään tavanomainen, eikä millään Venäjän tekemisillä ole pelkkää muodollista merkitystä.

Ajankohtaisselonteko toteaa, että Ahvenanmaan asema on kansainvälisoikeudellisesti vakiintunut, eikä se ”estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kanssa”.

”Suomi on velvollinen ryhtymään tarpeellisiin toimiin Ahvenanmaan puolueettomuuden turvaamiseksi”, ja ennen kaikkea: ”Puolustusvoimat varautuu puolustamaan Ahvenanmaata.” Rajavartiolaitos on koko ajan Ahvenanmaalla.

Juuri tuon enempää ei Suomi voi sanoa murentamatta lähes kiveen hakattuna pidettyä sopimusperustaa.

Ydinviesti kuuluu ja sen pitää kuulua: Venäjän ei anneta kaapata Ahvenanmaata. Toisekseen: Natoon voidaan mennä nykyisellä Ahvenanmaan asemalla. Silloin Venäjän asevoima pysyy vielä tiukemmin poissa.

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri huomauttaa Iltalehden haastattelussa (IL 14.4.), että sotilastyhjiöt tuppaavat täyttymään. Siksi Suomen ja Neuvostoliiton aikoinaan tekemä sopimus voitaisiin hyvin purkaa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak puolestaan sanoo Verkkouutisissa (8.4.), että Ahvenanmaan asema olisi hyvä hoitaa ”samalla kertarysäyksellä” kuin Suomen Nato-jäsenyys. Salonius-Pasternakin mukaan on ”käsittämättömän tyhmää ja sinisilmäistä” hyväksyä puolustusvelvoite alueesta, missä sen puolustusta ei voi valmistella.

Ahvenanmaa ei ole missään vaiheessa menettänyt erittäin tärkeää strategista merkitystään. Sen hallinnalla on aivan keskeinen merkitys Suomen meriliikenteelle. Myös vanhemmassa historiassa saaret ja merialue ovat olleet monen – isomman ja pienemmän – kahakan näyttämönä.

Ruotsissa on kannettu huolta Gotlannista. Suomessa pitää muistaa Ahvenanmaa, eikä pelkästään varjella sen sinänsä arvokasta erityisasemaa ja itsehallintoa.

Venäjän häikäilemätön aggressiivisuus on pakottanut pyyhkimään silmistä hyväuskoisuuden rähmät. Venäjän ei voi olettaa kunnioittavan vähääkään vanhoja sopimuksia, joiden pitäisi taata saarimaakunnan neutraali asema. Mikään ei ole ikuista, ei edes Ahvenanmaan demilitarisointi.