Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valtiojohto marssii yhteisrintamana kohti Natoa – Nato-jäsenyys on puolustuksellinen ratkaisu, joka ei pakota Suomea mihinkään, mitä se ei halua

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) yhteinen tiedote varmisti sen, mikä oli jo käytännössä tiedossa. Suomen ulkopolitiikan ykkösnyrkki haluaa maan turvallisuuden vahvistamiseksi hakea hetimmiten Suomea puolustusliitto Naton jäseneksi.

Niinistö ja Marin toteavat kaunopuheisesti halunneensa antaa keskustelulle tilaa ilmoittamalla kantansa vasta tässä vaiheessa. Varsinkaan Niinistön kantaa ei tarvinnut viime aikoina arvuutella.

Marinin kannanoton odottelu on nostattanut turhaakin spekulaatiota SDP:n valinnan vaikeudesta. Pääministeripuolueen edustajat ovat seuranneet keskustelua himmennetyin lyhdyin.

Valinta ei ole vaikeaa. Kanta on ollut helppo muodostaa Venäjän hyökättyä valloitussuunnitelmin ja mielivaltaisin perustein suvereenin naapurivaltion Ukrainan kimppuun.

Ilman Venäjän raakaa hyökkäyssotaa Suomen kansa ja valtiojohto eivät olisi liittoutumattomuuslinjaa muuttaneet ja kääntäneet muutamassa kuukaudessa varovaista Nato-optiota vahvaksi liittoutumisen kannatukseksi.

Harvat Nato-kriitikot elämöivät kansanäänestyksen puuttumisella. Huomata sopii, että samaiset tahot tukeutuivat vielä syksyllä mielipidetiedusteluihin, joissa Suomen kansan vähemmistö ei pitänyt Natoon liittymistä perusteltuna. Nyt kun Naton kannatus on gallupeissa noussut jo yli 70 prosentin, mielipidetiedustelut ovatkin arvostelijoiden mukaan menettäneet arvonsa. Tuhannen ihmisen satunnaisgallupeissa virhemarginaali on kuitenkin vain noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Nato-keskustelu eduskunnassa on pitkälti muodollisuus. Eduskunta antaa valtiojohdolle tuen jäsenyyden hakemiselle. Eduskunta tekee lopullisen päätöksen liittymisestä Natoon vasta, kun kaikki Naton jäsenmaat ovat hyväksyneet Suomen jäseneksi.

Suomelle ja Ruotsille on paras vaihtoehtoa pyrkiä Natoon samalla ovenavauksella.

Suomi ei jää Nato-ratifioinnin kestäessä tyhjän päälle, vaikka Venäjän vaikuttamisyritykset lisääntyvät. Suomi on saanut eri mailta avunantolupauksia, viimeksi Britannialta, jos tilanne kriisiytyy.

Suomelle Nato-jäsenyys on puolustuksellinen ratkaisu, joka ei pakota Suomea mihinkään, mitä se ei halua.