Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 16.6.2022: Luonnollinen poistuma on köykäinen selitys - Puolueiden pitäisi tutkia paremmin itseään, mikä mättää, kun toiminta ei kiinnosta

Eduskuntapuolueet kärsivät siitä, mistä useat muutkin järjestöt ja yhdistykset. Jäsenet vanhenevat ja kuolevat eikä uusia tulijoita ole.

Uutissuomalainen selvitti, että puolueilla on jäseniä enää alle 200 000. Eduskuntapuolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä onkin vähentynyt reilussa vuodessa 11 prosentilla.

Ainoastaan perussuomalaiset, vihreät ja Liike Nyt kertoivat jäsenmääränsä kasvaneen. Puolueista keskustan jäsenmäärä on suurin.

Viime aikoina vaaleja on ollut tiheästi. Yleensä se piristää jäsenmäärän hankintaa, mutta ainakaan vielä puolueiden tilastoissa vaalit toinen toisensa perään eivät näy. Syytä voi etsiä myös pandemiasta. Toreille ja turuille ei ole pystytty jalkautumaan samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Puolueiden on helppoa selitellä jäsenmääräkatoa luonnollisella poistumalla. Se toki on totta ja yleinen trendi, mutta syytä olisi katsoa myös peiliin. Onko viesti tai aate riittävän selkeä ja kirkas? Mitä tehdään uusien jäsenien hankinnan eteen? Onko toiminta sellaista, että uudet jäsenet näkevät sen omakseen tai mahdollisuuden vaikuttaa aidoksi?

Usein on vaikeaa allekirjoittaa puolueen ohjelman kaikkia kohtia eikä kompromisseja haluta tehdä. Se vaikeuttaa mahdollisen puolueen valintaa.

Entä sitten arvostus jäseniä kohtaan? Läheskään kaikki kunnat ja kaupungit eivät maksa nuorisovaltuuston jäsenille palkkioita. Maksamatta jättäminen on arvovalinta.

Viime viikonlopun puoluekokoukset olivat esimerkki siitä, että joskus puoluekentälläkin vallitsee yhteisymmärrys. Likipitäen kaikki puolueiden puheenjohtajat ja varahenkilöt jatkoivat tehtävissään. Viesti on kannustava: puolueissa on vakauttakin, vaikka usein muusta puhutaan. Se kertoo siitä, että hinkua tuulisille paikoille ei juuri nyt ole. Siinä voi piillä myös ongelma.

Puolueiden tulisi pohtia, onko järjestöistä ja liikkeistä tullut houkuttelevampia vaikuttamisen keinoja? Elokapina on tästä hyvä esimerkki. Perinteiset puolueet nähdään liian jäykkänä vaikuttamisen muotona. Ratkaisuja ja ääntä halutaan kuuluviin nopeammin ja valtavirtaa vastustaen. Demokratian kannalta tilanne on huolestuttava, jos puolueita ei nähdä enää vaikuttamisen väylinä.