Liikenneturva kannustaa kuntia ottamaan käyttöön taajamissa 30 kilometrin tuntinopeusrajoituksia. Valtiovalta on samoilla linjoilla.
Liikenneturva esittää kunnille taajama-alueiden nopeusrajoitusten kiristämistä, jotta henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä vähenisi. Esitys pohjautuu tutkimustietoon.
Joka toinen henkilövahinkoturma sattuu taajamaliikenteessä. Keskimäärin vain neljäsosassa maan kaduista nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Liikenneturvan mukaan epäsuhta vaatii korjausliikettä.
Lisäksi kävely ja pyöräily kannattaa mahdollisuuksien mukaan erottaa moottoriajoneuvoliikenteestä.
30 kilometrin tuntinopeusrajoituksia onkin kunnissa käytössä etenkin tonttikaduilla sekä koulujen ja palvelutalojen läheisyydessä.
Kanta-Hämeessä 30:n nopeusrajoituksia tapaa nykyisellään etenkin Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustoissa ja asuinkaduilla sekä Forssassa, Jokioisilla ja Humppilassa.
Alhainen nopeusrajoitus vaikuttaa varsinkin siihen, koetaanko liikenne turvalliseksi.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista neljä viidestä toivoi, että uusi kunnanvaltuusto edistäisi kotikunnan liikenneturvallisuutta aktiivisesti. No, harvapa vastakkaista kaipaa.
Uudistuva valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia on myös ajamassa kolmenkympin rajoitusalueiden lisäämistä ja laajentamista taajamissa.
Ajonopeuksien rauhoittaminen ei ole oikotie onneen. Alhainen rajoitus ei auta, jos sitä ei noudateta. Tässä on paljon parantamisen varaa myös taajamien 40:n alueella.
Pelkkä liikennemerkki ei tee katua turvalliseksi. Rajoitusten noudattaminen vaatii uskottavaa valvontaa. Liikennevalojen turvakin on valitettavan kyseenalainen, kun kaikki eivät niitä kunnioita.
Tarvitaan myös rakenteellisia ratkaisuita, kuten järkeviä hidasteita, kavennuksia, korotettuja suojateitä ja parempaa valaistusta.
Parannettavaa on myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttäytymisessä taajamaliikenteessä.
Eniten turmia tuottaa piittaamattomuus liikenteessä.