Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Herrojen EVA, Suomestako liittovaltio – Enemmän 10 osavaltion liittovaltiossa on järkeä kuin sote-maakuntien rakentelussa

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ja sen ajatushautomo on tuottanut uuden mullistavan idean julkiseen keskusteluun. EVA tekisi Suomesta kymmenen (10) osavaltion liittovaltion Sveitsin opeilla. Nämä osavaltiot hoitaisivat vaikkapa joukkoliikenteestä, omasta infrastruktuuristaan, aluekehityksestä ja koulutuksesta.

Jotta keskushallinnon hajauttamisesta olisi Sveitsin tapaan hyötyä, tehtävien hoito ja alueuudistuksen onnistuminen vaatisi valtaa ja rahoitusta, siis oman verotuksen. Niinpä käytännössä kaikki tehtävät, joihin valtiota ei tarvita, hoidettaisiin osavaltioiden tasolla, myös sosiaali- ja terveydenhuolto. Osavaltioita (10) olisivat Uusimaa, Aura (Varsinais-Suomi), Häme (Kanta-Häme ja Pirkanmaa), Uusi-Karjala (Päijät-Häme ja Kymi-Karjala), Kaleva (Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois-Karjala), Untamola (laajennettu Keski-Suomi), Pohjanmaa, Pohjola (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu), Lappi sekä Ahvenanmaa.

Uudet ”maakunnat” osavaltionamme syntyvät siten vanhoista maakunnistamme, työssäkäyntialueistamme ja alueiden elinkeinorakenteesta. Jotta väestöpohja olisi riittävä, ne ovat perinteisiä maakuntia suurempia menestyäkseen itsenäisemmin.

Ahvenanmaa näyttää esimerkkiä Sveitsin ohella, miten itsehallinnon kautta osavaltiot ohjataan suuntaan, jotka ovat alueille tunnusomaisia ja niiden vahvuuksia tukien. Näin heikkoudet voidaan oikaista ja oppia myös itsenäisesti muilta. Samalla malli voidaan nähdä nykyhallituksen kritiikkinä ns. hyvinvointialueiden muodostamiselle, joista oletetaan syntyvän pelkkiä menovirastojamme ilman omaa vastuuta ja verotusoikeutta. Sveitsissä taas kantonit ovat hyvin itsenäisiä ja kohtuullisen hyvin näyttää menestyvän Suomessa myös Ahvenanmaa.

Oman kokemukseni kautta pidän EVAn esitystä mielenkiintoisena, johon lisäisin myös pääkaupungin paikan siirtämistä kulttuuriltaankin täysin muista osavaltioista poikkeavana. Enemmän tässä on kuitenkin järkeä kuin sote-maakuntien rakentelussa. Etenkin pienten kuntien ja kymmenien seutukaupunkiemme kohdalla ja ahdingossa tämä uudistus antaisi luvan hengähtää ja hakea taas potkua omille ponnisteluillekin.

Forssassa voi edelleen tarkkailla Tampereen, Turun ja Helsingin suuntaan turhaan panikoimatta. Lounais-Häme ja Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Satakunta, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi kartalta näyttäisivät tosin kadonneen, mutta eivät ne suomalaisten mielistä Forssassa häviä vielä lähimmän vuosisadan aikana. Antaa tulla vaan uusien maakuntiemme osavaltioinamme. Vanhoilla nämä Loimijokilaakson eläjät kuitenkin asiansa hoitavat. Ei nimi miestä ja maakuntaa pahenna. Naisista ei uskalla Hämeessä edes mainita. Oli malli mikä tahansa, he ovat kuitenkin tuomassa oman mallinsa rinnalle. Pandemian aikana näitä malleja on jo nähty ja tullaan vielä näkemään myöhemminkin.

Jos kahdesta on valittava, näistä sote-maakunnista (21) ja tästä nyt esitetystä (10 osavaltiota) olen ilman muuta jälkimmäisen puoltaja ja perusteluja löytyy lisää tuohon EVA:n listaamaan. Lapin kohdalla puhutaan jo kalotista ja siinä on mukana myös Ruotsin ja Norjan Lappi. He eivät Helsinkiin päin kumartele. Ilmansuunta kun on Jäämerelle ja toimeentulo valtaosin matkailusta.

Matti Luostarinen