Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Lutun yö, Annan aatto" vuoden pisin yö – Nykyinen Lucian juhlinta on tullut maamme ruotsinkielisille alueille Ruotsista

Ennen nykyistä, gregoriaanista kalenteria oli talvipäivän seisaus Lucian päivänä 13.12., ei 22.12. kuten nyt. Annan päivä on nyt 9.12. vanhan 14.12. sijaan. Tuo vuoden pisin yö kokosi juhlijoita jo esikristillisenä aikana, kun eläinten uskottiin puhuvan. Uskomus siirtyi sittemmin jouluyöhön.

Kuka oli Lucia, jonka päivää juhlitaan kynttilöin ja kulkuein Suomessakin erityisesti ruotsinkielisten parissa? Hänestä on erilaisia legendoja, päähenkilönä Sisilian Syrakusassa marttyyrikuoleman v. 304 kärsinyt neito. Legendan mukaan hänen äitinsä pakotti hänet naimisiin pakanallisen miehen kanssa. Lucia kieltäytyi aviollisesta yhdyselämästä ja lahjoitti runsaat myötäjäisensä kaupungin köyhille. Mies ei moista hyväksynyt, vaan ilmiantoi Lucian kaupungin viranomaisille. Syrakusa palvoi vanhoja jumalia ja kristittynä oleminen oli rikos.

Rangaistukseksi Lucia tuomittiin työhön porttolaan. Kun hänet piti viedä sinne, ei edes tuhat miestä, lauma vetohärkiä eikä taikoja tekevät velhot saaneet häntä liikahtamaankaan. Lucia yritettiin polttaa roviolla, mutta hän ei syttynyt palamaan. Hänet sokaistiin, mutta enkeli toi taivaasta hänelle entistä ihanammat silmät. Tämän vuoksi hän on sokeiden ja heikkonäköisten suojeluspyhimys. Lopulta hänet surmattiin miekalla, mikä oli kunniakas kuolema.

Pyhän Lucian maine kiersi ympäri Etelä- ja Keski-Eurooppaa ennen Pohjolaa. Vanha perinne tuntee kaksi Luciaa: hyvän ja pahan. Hyvän Lucian ja pahan Luciferin, langenneen enkelin nimet sekoittuivat, joten pahasta Luciasta tuli pimeimpänä talviaikana lapsia pelotteleva, pukinsarvipäinen Paholaisen morsian. Hänen vastavoimanaan oli aina hyvä Lucia, ”valon tuoja”.

Nykyinen Lucian juhlinta on tullut maamme ruotsinkielisille alueille Ruotsista. Siellä pappiloissa ja kartanoissa vakiintui 1700-luvulla tapa, että perheen tytär pukeutui valkoisiin vaatteisiin ja kynttiläkruunuun sekä tarjoili aamukahvia ja vehnäsiä. Joulua edeltävä paasto ja saksalaisten adventtikuvaelmien Christkind, lahjoja tuova enkeli, antoivat vaikutteita Lucia-hahmoon. Paikoin 1800-luvulla kierteleviä Lucioita sanottiin ”joulumorsiamiksi”.

Lucian päivä kirkollisessa kalenterissamme on yksi vanhimpia tunnettuja vuoden juhlia: vanhin asiakirjatieto siitä on vuodelta 1330.

Ruotsinkielisessä almanakassa päivä on edelleen omistettu Lucialle.

Nykyajan kulkueiden Lucian asulla on sanoma: kynttilät muistuttavat liekeistä, jotka eivät polttaneet Luciaa, puvun pitkä punainen vyö muistuttaa marttyyrin verestä ja vihreä seppelekruunu kertoo hänen taivaallisesta voittopalkinnostaan.

Suomenkielisessä almanakassa tällä päivällä on Seija. Tämän nimen kehitti kouluneuvos Yrjö Karilas tyttärelleen. Seija-nimen kanta on Seia, vanhojen roomalaisten palvoma oraiden jumala ja Lönnrotin sanakirjan ”seias” eli sees, kirkas. Pimeää vuodenaikaa valaisee tulossa olevan joulun kirkas valo.

Liisa Ahti

Forssa