Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vastaus Johanna Häggmanille: Lasten asuinpaikka ja sitä kautta valikoitunut koulu ei voi tehdä eroa sen suhteen, minkä verran opetusta ja kasvatusta LastenForssa hänelle tarjoaa

Valtuutettu Johanna Häggman kritisoi voimakkaasti lauantain lehdessä (FL 18.12.) allekirjoittaneen koko syksyn jatkunutta sitkeää pyrkimystä vastustaa peruskoulujen säästötoimia. Olen tuonut myös esille, että nyt talousarvion yhteydessä tulleet säästöt lisäävät koulujen toimintaedellytysten eroja entisestään. Olen pakotettu oikaisemaan joitain Häggmanin väitteitä.

On kaikille perusopetuksessa työskenteleville päivänselvää, että tukea kohdennetaan tarpeen mukaan. Tästä syystä esimerkiksi Tölön koulu on erityiskouluna muista kouluista poiketen eri asemassa, kuten jo aiemmin yritin viestiä. Siellä oppilaskohtainen henkilöstökulu per lapsi on muita suurempi, eikä siihen mitään nokan koputtamista olekaan. Mutta kun vuodesta toiseen oppilaiden vaihtuessakin meillä on rakenteellisia resurssieroja, niin sitä on vaikeampi ymmärtää. Kuten valtuustossakin toin ilmi, niin Vieremän koulu (78 lasta) jakaa laaja-alaisen erityisopen Keskuskoulun alakoulun (87 lasta) kanssa. Opettajalla on siis 165 lasta kontollaan. Samanaikaisesti Koijärven koululla (72 lasta) on oma erityisopettajansa.

En ole edelleenkään ottamassa yhdeltäkään lapselta mitään pois, mutta tämä vuosia jatkunut olotila siis epäilemättä on tulevaisuudessakin valtuutettu Häggmanin (kesk.) mielestä tasapuolinen. Näin riippumatta siitä, minkälaisia lapsia eri kouluissa sattuu kulloinkin olemaan. Vastaavasti Heikan koulun henkilöstökuluresurssi per lapsi on vuosikausia ollut esimerkiksi Talsoilaa pienempi huolimatta koulujen samankaltaisesta rakenteesta.

Mitä oppilasmääräeroihin tulee, niin esimerkiksi Kuhala oli pitkään Keskuskoulua suurempi. Lähinnä 7.-luokkalaisten hakeutuminen Keskuskouluun toissijaiseen kouluun hakemisen kautta on kääntänyt tilanteen päälaelleen. Tänä vuonna oppilasmääräero on 65 lasta eli kolmisen opetusryhmää. Kuten alakoulujenkaan puolella vastaavissa tilanteissa resurssit eivät ole ehtineet seurata perässä, vaan pohjautuvat siltä osin vuosia taaksepäin. Yhtenäiskouluissa ero on siis tänä vuonna noin 1400 euroa per lapsi Keskuskoulun lasten tappioksi.

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että lasten asuinpaikka ja sitä kautta valikoitunut koulu ei voi tehdä eroa sen suhteen, minkä verran opetusta ja kasvatusta LastenForssa hänelle tarjoaa. Ja tämä koskee kaikkia Forssan kouluja ja lapsia.

Tätä perusopetuksen tilannetta on kyllä tuotu esiin pitkin syksyä valtuuston ja lautakunnan seminaareja, iltakouluja ja kokouksia myöten paitsi allekirjoittaneen niin myös lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten kautta.

Häggman viittasi myös kouluverkkoraporttiin. Totean vielä kertaalleen hänen olleen sitä itse tilaamassa viime syksyn talousarviokirjan myötä, kuten FL:kin taannoin pääkirjoituksessaan toi ilmi. Olin mukana raportin valmistelussa, koska se kuuluu työhöni viranhaltijana. On totta, että olen edellisen lautakunnan päätöksen takana, koska kaikkien koulujen toimintaedellytysten lasku oli ja on nähtävissä. Ja viimeiseen vuoteen pohjautuen on helppo todeta, että forssalaisille kaikki koulut ja lapset ovat yhtä tärkeitä ja meidän päättäjien tulisi se hyväksyä.

Jari Marjamäki

Keskuskoulun rehtori

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen (sd.)