Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Suomea kunnioitetaan ja odotetaan jo puolustusliitto Natoon

Liittymisprosessimme Natoon on edennyt hyvin. Oma ennakkoarvioni piti ainakin ensimmäiseltä osalta paikkansa. Nato-hakemus oli jätetty ennen kuin keväällä puissa oli lehdet. Totesin silloin, että olemme tämän myötä Natossa ennen kuin lehti jälleen puusta putoaa. Voi hyvin olla, että jälkimmäinen osa ei arvioissani kuitenkaan aivan toteudu. Tätä kirjoittaessani puut ovat vielä toki vihreitä ja 27 Nato-maata 30:stä on hakemuksemme hyväksynyt, mutta ratifiointia odotetaan vielä Slovakialta, Unkarilta ja Turkilta.

Olen varma, että myös hakemuksemme omalle sisä- ja myös Yhdysvallat-politiikalleen alistanut Turkki tulee hyväksymään. Turkki hyväksyy lopulta myös Ruotsinkin mukaan. Se, liitymmekö yhtaikaa lopulta Natoon, ei välttämättä toteudu, sillä Turkin esille nostamat muut ongelmat kohdistuvat nimenomaan Ruotsiin. Meillä ei ole kuitenkaan enää toista kertaa mahdollisuutta jäädä odottamaan Ruotsia, vaan liittymisemme tulee viedä lopulliseen maaliin niin nopeasti kuin se vain on mahdollista.

Vierailimme puolustuspolitiikan aiheiden ympärillä Ranskan Pariisissa syyskuun puolivälissä. Voin sanoa, että meitä jo odotetaan Natoon. Nato-maat laajasti, Ranska mukaan lukien, siis näkee liittymisemme niin, että me tulemme olemaan Natossa lisäturvallisuuden tuottaja. Aiemmin 2000-luvulla mukaan liittyneistä maista monet nimittäin ovat olleet enemmänkin turvallisuuden kuluttajia.

Meidän historiamme siis tunnetaan, mutta myös se, miten hyvässä kunnossa maamme puolustusvoimat on. Iskukyky, myös perinteisessä sodassa, on pidetty kunnossa. Sotilaamme ovat osaavia ja motivoituneita ja tämä koskee myös laajaa reserviämme. Vapaaehtoista maanpuolustustyötämme seurataan mielenkiinnolla koko Natossa ja läntisen maailman korkein maanpuolustustahto kerää kiitosta ja lähes kateellisuutta. Meillä pinkka on kunnossa.

Pariisissakin kaikki toivomamme tapaamiset järjestyivät, jopa hallinnon korkeimmalta tasolta. Aiheet Nato-prosessistamme maamme puolustusvoimiin kiinnostivat laajasti ja Venäjä-osaamisemme kuin myös Venäjän ja Ukrainan sodan tilanne ja sen tulevaisuuden erilaiset skenaariot. Tapaamisia oli mm. Maanpuolustuskorkeakoululla, Sotakorkeakoululla, kansalliskokouksen puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Thomas Gassiloudin, valtiollisen turvallisuuden johtajan Nicolas de Maistren, prikaatikenraali Damien Wallaertin, kansainvälisten suhteiden osastopäällikkö Alice Guitton ja Senaatin ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Christian Gambon’n kanssa.

Yhteistä kaikissa tapaamisissa oli korkea kunnioitus Suomea kohtaan. Naton rinnalla ranskalaiset halusivat alleviivata jatkossakin myös Euroopan oman puolustuspolitiikan syventämisen tärkeyttä, mutta myös kahdenvälistä puolustuspolitiikkaa. Myös yhteinen harjoitustoiminta on jo laajentunut ja tulee laajenemaan edelleen. Tässäkin me olemme omalta osaltamme antajina mm. arktisen sodankäynnin osaajina.

Senaatin ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Christian Gambon’n twiitti tapaamisemme jälkeen kertoi olennaisimman (suomennettuna) : ”Tämä rohkea Venäjän rajanaapurimaa on päättänyt liittyä Natoon. Ranska antaa sille ystävällisen ja rajattoman tukensa.”

Suomea siis odotetaan jo Natoon ja Nato-Suomi tulee olemaan tärkeä toimija puolustusliitossa. Mutta samaan aikaan on tärkeä pitää mielessä sekin, että kaikkein vaikeimmassa tilanteessa lopulta varmin turva on aina oma uskottava puolustus. Siksi meidän tulee jatkossakin, Nato-maanakin, pitää huolta ja määrätietoisesti kehittää omia puolustusvoimiamme.

Timo Heinonen

kansanedustaja (kok), puolustusvaliokunnan jäsen, valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen