Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Kalliiksi kävi hallituksen keikkabussi Suomelle

Eduskunta käsittelee parhaillaan vaalikauden viimeistä, vuoden 2023 talousarviota. Loppulaskua katsellessa muistamme, miten toukokuussa 2019 hallitusneuvottelija, bussikuski Antti Rinne (sd) linjasi tulevaa: ”Tämän hallituksen ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoista”.

Käsitellessämme syksyllä 2019 vuoden 2020 talousarviota, vasta neljä kuukautta vanha Rinteen hallitus olikin laittanut jo miljardin haisemaan menolisäyksinä.

Sama tahti on jatkunut. Velka kasvaa noin 100 miljardista 150 miljardiin euroon yhdessä hallituskaudessa. Kun putsataan Marinin hallituksen toimista pois koronaan ja Venäjään liittyvät perustellut toimet, ovat vuosien 2020 – 2023 menolisäykset liki 11 miljardia euroa.

Hallitusta on varoitettu kasvavan velan korkoriskistä lukemattomia kertoja, turhaan. Nyt korkoriski laukesi. Jo ensi vuonna valtion korkomenot kasvavat ainakin miljardilla eurolla. Koska miljardi ei merkitse hallitukselle mitään, havainnollistan: miljardi euroa on yli kilometrin korkea pinkka 100 euron seteleitä.

Miljardi on myös summa, joka ainakin puuttuu sote-uudistuksen aloituksen rahoituksesta. Ja monesta muusta paikasta. Nyt raha menee korkoihin, joilla emme saa mitään.

Miksi korkoriski on tärkeä? Koska jatkuva velkaantuminen yhdessä nopeasti kasvavien korkomenojen ja olemattoman talouskasvun kanssa johtaa tilanteen riistäytymiseen käsistä. Vielä toukokuussa valtionvarainministeriön katsaus ennusti paljon hitaammin kasvavia korkomenoja. Nyt jo vuoden 2023 valtion korkomenot ylittävät 0,5 % bruttokansantuotteesta! Ellei kestävyysvajetta kateta vuoteen 2030 mennessä, korkomenot lähtevät täysin käsistä.

Oikaistakoon vielä hallituksen ja kokoomuksen puheet tilanteen korjaamiseksi talouskasvulla. Suomen Pankin mukaan talouskasvu jää lähivuosikymmeninä 1,2 prosenttiin ja hiipuu entisestään 2040-luvulta eteenpäin. Tämäkin voi olla toiveajattelua, sillä kasvuun tarvittavat tekijät eli inhimillinen ja kiinteä pääoma eivät ole entisen veroisia. Intersektionaalisen feminismin tutkimus ja koulutus eivät muutu vientituotteiksi. Elinkustannuksia lisäävät ”vihreät” investoinnit eivät lisää jaettavaa vaan sähköpulaa.

Tulonsiirtoja saavat pelkäävät ehkä, että valtion menoista säästäminen veisi heiltä tulot. Päinvastoin ellei velkaantumista lopeteta vuoteen 2030 mennessä säästämällä 1-2 miljardia euroa joka vuosi, vuonna 2040 korkoihin voi mennä jopa yli 10 miljardia euroa, ja se kyllä vie ihmisiltä tulot.

Perussuomalaisten vaatimukset menojen tärkeysjärjestykseen laittamisesta, turhasta luopumisesta sekä isänmaallisesta talouspolitiikasta on kuitattu populismiksi. Kuluvan vuoden ja tulevan talven tapahtumat tulevat osoittamaan sinivalkoisen siirtymän paitsi oikeaksi, myös välttämättömäksi yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen ja palveluiden turvaamiseksi.

Lulu Ranne

kansanedustaja PS