Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Budjettialoite pitää yhä pintansa, vaikka haukkuja tulee lumepolitikoinnista ja ääntenkalastelusta

Kansanedustajien talousarvioaloitteilla on edelleen vankka sijansa, vaikka läpimenomahdollisuudet ovat usein hatarat.

Kansanedustajilla on oikeus ja myös äänestäjiensä valtuutus tehdä talousarvioaloite, jolla esitetään tiettyä valtion talousarvioon rahasummaa johonkin kohteeseen tai vaikkapa määrärahan poistoa toisaalta. Aloite harvemmin onnistuu, sillä läpimeno vaatii enemmistön kansanedustajia taakseen.

Hämeen vaalipiirin kansanedustajat jättivät tänä syksynä peräti 20 talousarvioaloitetta. Kanta- ja Päijät-Hämeen kansanedustajien yhteiset aloitteet painottuvat tuttuun tapaan maakuntien saavutettavuutta edistäviin ja elinkeinoelämää vauhdittaviin väylähankkeisiin.

Kanta-Hämeen 11 budjettialoitetta jakautuvat suunnilleen puoliksi Hämeenlinnan-Riihimäen seudun ja Forssan seudun hankkeiden kesken.

Useasti ennenkin valtion talousarvoon on tarjottu mm. Moreenin-Rastikankaan eritasoliittymän toteuttamista kolmostielle, ohituspaikkojen rakentamista pääradalle sekä kantatien 54 kunnostamista välillä Tammela–Hollola. Mukana on edelleen myös kakkostien parantaminen, johon rahoitusta on tullut pätkittäin ja toiveita esitetty parikymmentä vuotta.

Aiemmin on haettu rahaa myös pohjavesien suojelutoimenpiteisiin Forssassa kymppitiellä.

Päijät-Hämeestä on yhdeksän talousarvioesitystä, joista neljä on väylähankkeita. Väyläverkoston kehittäminen onkin maakunnan elin- ja vetovoiman avaintekijöitä.

Sadat aloitteet työllistävät eduskuntaa vuoden viimeisellä istuntoviikolla, kun aloitteista äänestetään. Ryhmäkurin ansiosta hallituksen esitys tapaa voittaa.

Budjettialoitteita voi arvostella lumepolitikoinniksi ja ääntenkalasteluksi. Aloitteiden määrän sijaan pitää painaa laatu.

Kansanedustajien budjettialoitteet eivät ole kuitenkaan vallan turhia, sillä vuosittain eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää niiden pohjalta useampia ”joululahjarahoja”. Niitä on myös Kanta-Hämeeseen osunut.

Kansanedustajien budjettialoitteet tapaavat liittyä kotiseudun tai vaalipiirin väylähankkeisiin, mitä on leimattu siltarumpupolitikoinniksi. Mutta onko siinä paheksuttavaa, kun hankkeita ajaa yhteistuumin usea kansanedustaja ja vaalipiiriään hyödyntäviä aloitteita tehtailevat joka vaalipiirin edustajat?

Kansanedustaja ajaa ymmärrettävästi koko maan ohella myös oman maakuntansa asioita. Kuka muu muka sen sitten tekisi?