Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Omaisen vai ammattilaisen näkemys yöpäivystyksestä?

Hyvinvointialueen ja FSHKY:n hallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola kritisoi Forssan yöpäivystystä ”hoitopolun hidastamisesta sekä asiakasturvallisuuden vaaratilanteiden ja päällekkäisten kustannusten aiheuttamisesta” (FL 1.10.). Lisäksi hän kritisoi voimakkaasti hoitohenkilökunnan asennetta keskussairaalassa ja Forssassa. Kirjoituksessa on väärinymmärryksiä ja alueen asukkaiden hoitotarpeiden vähättelyä, joita ei uskoisi aluehallituksen puheenjohtajalta kuulevansa. Kirjoitus on asioista tietämättömän tekstiä.

FSHKY:n yö- ja päiväpäivystys ovat toiminnallinen kokonaisuus, jonka tuottaminen on kilpailutettu. Kyseessä on perusterveydenhuollon päivystys. Siellä ei esim. tehdä leikkauspäätöksiä. Vakavimpien asioiden hoito siirretään keskus- tai yliopistolliseen sairaalaan. Myös keskussairaala lähettää osan päivystyspotilaista eteenpäin. Päivystys hoitaa Forssassa yöaikaan myös sairaalaan 85:n vuodeosastopaikan potilaiden asioita.

Keskimäärin yksi kymmenestä päivystykseen tulevasta potilaasta lähetetään keskus- tai yliopistolliseen sairaalaan. Yöaikaan potilaita on 7–10, päiväaikana keskimäärin 40. Jos FSHKY:n päivystyksessä käy siis n. 50 potilasta vuorokaudessa, joista viisi lähetettäisiin keskussairaalan nykysysteemillä ja loput 45 hoidettaisiin paikallisesti. Yöpäivystystä ja päiväpäivystystä ei tässä suhteessa ole syytä erottaa. Jos koko päivystys keskitettäisiin keskussairaalaan, 45 potilasta vuorokaudessa matkustaisi 60 km:n päähän hoitoon, joka voitaisiin toteuttaa omalla paikkakunnalla.

Keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden päivystykset ovat suurelta osin kaoottisessa tilassa. Jonotusajat voivat olla 10 tuntia ja potilaat voivat odottaa päivystyksissä vuorokausia jatkohoitopaikkaa. Lepolan kuvaama asioiden kulku Hämeenlinnassa kertoo tästä ilmiöstä. Kanta-Hämeen päivystys lähetti loppukeväällä terveyskeskuksiin viestin, toivoen perusterveydenhuollon päivystyspotilaiden hoidon toteuttamista mahdollisimman pitkälle omissa terveyskeskuksissa. Haluaisiko Lepola ohjata alueen väestöä kaoottisiin päivystyksiin?

Kirjoituksessa kuvattiin umpisuolentulehduksen selvittelyä päivystyksissä. Tämän sairauden diagnostiikassa joudutaan usein tekemään laboratoriotutkimuksia useita kertoja diagnoosin varmistamiseksi. Kuvatussa tapauksessa tulokset ovat molempien yksiköiden käytössä reaaliajassa, koska tutkimukset tekee Fimlab Oy.

Täysin perusteeton on kirjoituksessa esitetty näkemys, että hoidon toteuttaminen päivystyksessä riippuu siitä, tuleeko potilas sinne omalla autolla vai ambulanssilla. Asioiden hoito ratkeaa niiden vakavuuden ja kiireellisyyden, ei kulkuneuvon perusteella.

Mikäli Lepolan tavoittelema yöpäivystyksen lopettaminen toteutettaisiin, säästöjä ei synny. Sairaala pitää yllä ympärivuorokautista päivystystä vuodeosastopotilaita varten. Yksikään vii meisen kymmenen vuoden aikana eduskunnassa ollut sote-uudistusmalli ei ole ehdottanut persusterveydenhuollon päivystysten lopettamista ja keskittämistä ympärivuorokautisesti keskussairaalaan.

Omituista, että hallitusten pj. perustaa käsityksensä päivystyksestä lähipiirinsä saamaan hoitoon. Usein asiat näyttävät toisenlaisilta, jos asiantuntijat arvioivat sairauskertomuksen. Kokonaistilanteen näkemyksen muodostamisessa on kuultava eri osapuolia. On hämmentävää hallitusten puheenjohtajalta arvostella päivystysten tarjoamaa hoitoa lehden palstalla ilman ammatillista osaamista. Ehdotankin, että Lepola tekee asiasta potilasvahinkoilmoituksen, jolloin asia tutkitaan riippumattomien asiantuntijoiden toimesta.

Johanna Häggman

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen II varapuheenjohtaja

päivyksessä työskennellyt sairaanhoitaja