Suhdannenäkymät vilkuttavat pahasti punaista. Yritysten odotukset ovat painuneet pessimistisiksi.
Suomi on vajoamassa talouskasvun taittuessa taantumaan, jonka kesto askarruttaa.
Maailmanlaajuinen epävarmuus kalvaa Suomen, pienen vientivetoisen maan, talouden perustaa. Kysymys ei ole vain Ukrainan sodan vaikutuksesta.
Hämeen kauppakamarin ja EK:n yhteinen suhdannebarometrikysely ei sentään maalaa lokakuun näkymistä sysimustaa kuvaa.
Hämeen teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen yritysten suhdannetilanne on selvästi heikentynyt kesästä, mutta on vielä normaalin rajoissa. Yritysten tuotanto- ja myyntimäärissä ei ole muutoksia – ainakaan vielä.
Toiveissa on, että notkahdus jäisi lyhytaikaiseksi.
Hämeessä on jatkunut pula ammattitaitoisesta työvoimasta, mutta toiseksi kasvun jarruksi on noussut riittämätön kysyntä.
Kysynnän hiipuminen kustannusten nousun kanssa syö yritysten kannattavuutta.
Rakentamista haastaa keskuspankkien korkokamppailu inflaatiota vastaan.
Talouden kasvu on nyt paljolti kiinni siitä, rohkenevatko kotitaloudet jatkaa rahankäyttöään entiseen tapaan.
Valitettavasti vain markkinat ovat supistumassa ja kuluttajien usko suhdanteiden paranemiseen on vähissä. Kuluttajien luottamusindikaattori näytti syys-lokakuussa Tilastokeskuksen mukaan mittaushistorian 1995–2022 heikoimpia lukemia.
Hintojen nousu on Säästöpankin säästämisbarometrin mukaan johtanut taloudellisen turvattomuuden leviämiseen jopa hyvätuloisen keskiluokan parissa. Huolestuneena kuluttaja alkaa varoa hankintojaan, mikä on valitettavasti omiaan edistämään taantumaa.
Huoli ostovoimaa nakertavasta inflaatiosta on vaihtunut tänä vuonna nopeasti pelkoon taantumasta. Toiveissa on, että notkahdus jäisi lyhyeksi. Riskejä riittää sodan ja energiakriisin eskaloitumisesta alojen palkkakilpaan saakka. Vaikeuksiin pitää varautua.
Pahinta on, jos keskuspankit menettävät kokonaan talouden ohjattavuuden.
Asiantuntijat varoittavat jo harvinaisesta stagflaation uhasta eli samanaikaisesta taantumasta ja korkeasta inflaatiosta. Tiukka rahapolitiikka kuristaa inflaatiota mutta syventää työttömyyttä, joka on stagflaation kolmas tunnusmerkki.
Pelkkä rahapolitiikka ei ole paras tapa kukistaa korkeaa inflaatiota, jota kertyy monesta lähteestä. Talouspolitiikka huutaa laajapohjaisia toimia.