Liikkumattomuus aiheuttaa vuositasolla useiden miljardien kustannukset kansantalouteen, joihin Suomella ei ole varaa. Tutkimusten mukaan arjen liikkuminen eriytyy koko ajan vahvemmin ja alkaa usein jo lapsuudesta. Jopa urheiluharrastuksen piirissä olevat lapset ja nuoret liikkuvat järjestelmällisesti liian vähän.
Arkiliikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä on mitä keskeisin työllisyystoimi, sillä liikunnallisuus tukee työkyvyn ylläpitoa ja työssä jaksamista. Lapsena ja nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa aikuisuudesta aina toimintakykyiseen vanhuuteen asti. Liikuntaharrastukset myös tukevat lasten ja nuorten oppimista, parantavat oppimistuloksia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Lasten ja nuorten liikuntakasvatukseen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Liikunnallisen elämäntavan myönteiset vaikutukset eivät koskaan jää vain yksilötasolle, vaan ne heijastelevat koko yhteiskuntaan, kansanterveyteen ja kansantalouteen. Vaikutukset tulevat näkymään myös huippu-urheilun menestyksessä.
Mielestämme olisi aika ryhtyä huonontuneista tuloksista informoinnin sijaan konkreettisiin toimenpiteisiin ja kääntää samalla keskustelua liikunnan vaikuttavuuteen tuottavuuden näkökulmasta.
Forssan seudun terveysliikuntasuunnitelmaan on koottu monia hyvältä vaikuttavia toimenpiteitä eri-ikäisten liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi ja liikuntamäärän kasvattamiseksi. Minkälaisia tuloksia on tähän mennessä saatu ja miten onnistumista mitataan? Voisimmeko me alueen eri toimijat saada entistä tiiviimmällä yhteistyöllä aikaan parempia tuloksia?
Urheiluopistoverkoston osaaminen on tarvittaessa käytettävissä ja apuna.
Urheiluopistot ry:n puheenjohtaja
Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin toimitusjohtaja