Sirkka-Liisa Anttila (mm. FL 29.12.2022) ja Johanna Häggman (mm. FL 30.12.2022) ovat huolissaan Forssan sairaalan tulevaisuudesta, mutta ainakin toistaiseksi aiheetta päätellen vastauksesta (FL 04.1.2023).
Koska en hae poliittisia irtopisteitä enkä ymmärrä paikallispolitiikkaa, uskallan ihmetellä, että mikä järki hyvinvointialueilla on pitää sivusairaaloita (ja Suomessa useita pieniä hyvinvointialueita) ja ennen kaikkea, mikä järki oli lähteä ylikalliiseen Assi-projektiin sote-alan jo ollessa muutoksessa. Se on pois perusterveydenhoidosta ja - sosiaalitoimesta.
Kunnissa on lopetettu ja lakkautettu kouluja jo 1960-luvulta lähtien ja nyt on tutkittu niitä tehdyn liiankin innokkaasti keskittäen. Miksi joka pikku kunnassa pitää sen sijaan olla jokin ”terveyspiste” ja miksi niiden puolustaminen on paikallispoliitikoille niin tärkeää? Edes Kokoomus ei uskalla lähteä karsimislinjalle, vaikka valtakunnan politiikassa leikataan innokkaasti kaikesta ”ihmiselle hyvästä”. Anttilakin voisi ajatella kokemuksensa perusteella kansantalouden ja niukkojen sote-rahojen kokonaisuutta.
Tottakai on kiva, jos lapsen saa päivähoitoon samalle kylälle ja iäkäs omainen saa hoitoa omalla kylällä olevasta jonkin tason sairaalasta, mutta eikö sellaisesta tule kustannuksia?
Nykyään lapsia kuljetetaan pitkiä matkoja (ja heidän ruokia) ja iäkkäitä kärrätään edestakaisin tai ”unohdetaan” kotiin, kun kuulemma niin säästetään. Miksei sairaaloita voi keskittää enemmän ja säästää, vai tuleeko pakko vastaan? Eikö niukka henkilökuntakin riittäisi keskittämällä paremmin?
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäsen
Liike Nyt