Lapsiin ja nuoriin kohdistuva henkinen perheväkivalta on yleistynyt, ja samaan aikaan nuorille läheinen digiympäristö tulvii seksuaalista häirintää ja henkistä väkivaltaa. Pieni lohtu on, että lapset ja nuoret kokevat turvallisuutensa entistä paremmaksi kodin ulkopuolella
Kansallisessa lapsiuhritutkimus paljastaa, että fyysisen lähisuhdeväkivallan laskutrendi on katkennut 2020-luvulla. Tyly kertoma viestii hälyttävästi perheiden kuormittuneisuudesta kriisiaikoina.
Joka kolmas kuudesluokkalainen on kokenut kiusaamista tai häirintää netissä vuoden aikana, kun 10 vuotta sitten näin koki joka kahdeksas. Yhdeksäsluokkalaisille nämä kokemukset ovat vielä arkipäiväisempiä.
Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleistyneet sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä. Entistä useammin osapuolena on tuntemattomia miehiä. Herkät nuoret ovat näille saalistajille otollisia uhreja, sillä he kaipaavat kipeästi huomiota, hyväksyntää ja ihailua.
Nuoren on vaikea vastustaa netin seireenilaulua.
Varoitukset siitä, ettei omia yhteystietoja pidä jakaa netissä eikä tavata nettituttavuuksia, jäävät turhan usein noteeraamatta. Nuoren on vaikea vastustaa netin seireenilaulua, kun kaikki muutkin nuoret jakavat kilvan elämäänsä somealustoilla.
Onneksi yhä useampi nuori on valveutunut internetin käyttäjä ja tietoinen oikeuksistaan.
Uutisissa korostuneet jengitappelut eivät kyselytulosten perusteella ole sentään räjähdysmäisesti kasvaneet. Yksittäiset vakavat väkivallan muodot ovat yleistyneet.
Suomessa ei silti edelleenkään tunnisteta tarpeeksi hyvin ikätoverien välistä väkivaltaa, useimmiten henkistä. Sisarusten ja sisaruspuolten välinen nujakointi näyttää olevan paljon yleisempää kuin ikätoverien välinen fyysinen väkivalta.
Henkinen väkivalta uhkaa jäädä ruumiillisen varjoon, vaikka se on yhtä lailla vahingollista lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Lapsiuhritutkimuksen tiedot on saatu kyselyillä lapsilta ja nuorilta itseltään, koska edelleen vain murto-osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa, mutta tieto pitäisi saada jalostettua entistä paremmin toiminnaksi.
Jokaisella ihmistaimella on jakamaton oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä läpi yhteiskunnan.