Ministeri, ex-kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kannusti ottamaan asioista selvää (FL 16.2.). Hyvä neuvo! Tein työtä käskettyä ja tutustuin hyvinvointialue- ja maakuntajakolakiin.
Anttila antaa ymmärtää, että ”jos kunta tekee päätöksen siirtyä Pirkanmaan maakuntaan, seuraa siitä automaattisesti pääsy Pirkanmaan HVA-alueelle”. Pintapuolisenkin lainluvun perusteella on syytä kysyä, vedettiinkö tuossa muutama mutka suoraksi?
Kunnan siirtäminen hyvinvointialueelta toiselle ei etene vain kunnan omalla päätöksellä eikä etenkään toteudu ilmoitusasiana. Siirto vaatii ja edellyttää monia perusteita ja selvityksiä, molempien hyvinvointialueiden suostumusta, valtiovarainministeriön esittelyä ja lopulta valtioneuvoston päätöksen.
Kuka kuvittelee ja jaksaa uskoa, että vaivalla rakennettu sote-ratkaisu ja aluejako revittäisiin välittömästi auki? En ole huomannut tai kuullut, että Sirkka-Liisa Anttilan lisäksi kukaan keskeinen päätöksentekijä olisi vaivautunut tällaista vaihtoehtoa edes kommentoimaan, saati sillä spekuloimaan.
Spekuloidaan nyt kuitenkin vielä kappaleen matkaa. Anttilan väläyttämä irtiotto Kanta-Hämeestä ja loikka Pirkanmaalle johtaisi todennäköisesti koko Lounais-Hämeen hajoamiseen. Miksi esimerkiksi Ypäjä kääntyisi Tampereen suuntaan, kun luontaiset yhteydet vievät ja vetävät Loimaalle ja Turkuun? Entä haluaisiko Tammela irtautua Kanta-Hämeestä, kun Hämeenlinnaan on vain muutaman kymmenen kilometrin matka?
Humppilassa saattaisi kiinnostusta Tampereen suuntaan ilmetäkin, koska sieltä on suhteellisen toimivat liikenneyhteydet Tampereelle. Muu Lounais-Hämehän on tässä suhteessa melkoisen onnetonta pussinperää. Toki taksi vie ja tuokin, mutta kuinka kalliiksi taksiralli tulisi yhteiskunnalle?
Kuten hyvin tiedetään, maakuntaperustainen sote oli erityisesti keskustan pitkäaikainen hanke ja tavoite. Siitä huolimatta kaikista kriittisimmin hyvinvointialueen toimintaan suhtautuvat paikalliset keskustapoliitikot. Olisi varmaan silläkin suunnalla syytä palauttaa mieleen tuttu sanonta: Niin makaa kuin petaa.
Sirkka-Liisa Anttila puhuu usein hyvän yhteistyön merkityksestä ja painottaa sen tärkeyttä. Suosittelen kokeilemaan sitä myös Hämeenlinnan ja Riihimäen suuntaan asioitaessa. En nimittäin jaksa uskoa, että jatkuva ärhentely ja uhittelu muille hyvinvointialueen toimijoille olisivat parhaita tapoja edistää oman seutumme kehitystä ja palveluita.
Forssa