Kierrokset vaalikampanjoinnissa nousevat, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Puolueiden kannatuslukemissa on liikehdintää.
Mielenkiintoa lisää perussuomalaisten noussut vire. Toinen oppositiopuolue kokoomus on edelleen gallup-johdossa, mutta etumatka on kaventunut.
Ensi kertaa äänestävistä iso osa harkitsee äänestävänsä perussuomalaisia. Yllättävää, kun muuten puolue tuntuu vetoavan puoluekentän konservatiiveihin.
Iso merkitys on silläkin, mitä eläkeläiset nyt äänestävät indeksikorotuksen jälkeen. Virta voi viedä perussuomalaisista demareihin tai kokoomukseen.
Keskustan kannatus näyttää jämähtäneen vihreiden tuntumaan.
SDP on puheenjohtajansa ja kriisiaikojen vetoavulla säilyttänyt hallitusvastuusta huolimatta kelpo kannatuspohjan. Kolmen kärki on kuitenkin varsin lähellä tosiaan.
Keskusta ei ole kyennyt hallituksessa hyötymään kriisiajoista samalla lailla kuin pääministeripuolue. Keskusta on ollut haastanut tempoilullaan etenkin vihreitä, demareita ja vasemmistoliittoa.
Keskustan kannatus näyttää jämähtäneen alle 10 prosentin eli vihreiden tuntumaan.
Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai 13,8 prosentin äänisaaliin. Jääminen puolueista neljänneksi oli kova kolaus, sillä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa puolue oli ottanut vaalivoiton 21,1 prosentin äänisaaliilla.
Keskusta oli neljä vuotta sitten jäädä oppositioon kasvamaan korkoa koettuaan “historiallisen huonon vaalituloksen”, mutta keitti kokoon 10 kynnyskysymyksen listan ja vastasi myönteisesti SDP:n hallitustunnusteluihin.
Nyt eivät keskustalaiset muistele menneitä eivätkä taida tarjoutua oppositioon, vaan mielivät pysyä vallankahvassa, mukana seuraavassakin hallituksessa. Hallituksessa pystyy tietysti vaikuttamaan aina paremmin kuin oppositiossa.
Maaseudun äänitorvelle vaikuttaisi kelpaavan voiton merkiksi jopa edellisvaalien kaltainen vaalimenestys!
Keskustan johto uskoo puoluetta tarvittavan, jotta maahan saadaan toimiva enemmistöhallitus, onpa hallitusta mestaroimassa sitten SDP:n ja kokoomuksen kimppa tai kokoomuksen ja perussuomalaisten naimakauppa. SDP ja PS eivät edes samaan hallitukseen sovi.
Joka tapauksessa eduskuntavaalien jälkeen suurin puolue ja sen johtaja saa vetääkseen hallitustunnustelut. Mikään ei ole sitä ennen varmaa. Senkin jälkeen puolueilta kysytään totista halua kompromisseihin.