En yleensä lähde kisailemaan nimimerkkien takaa huutelijoiden kanssa, mutta käskettiin kaivaa faktoja esille, joten tässä muutamia.
Järveltä kuuluu moottorimelua muulloinkin kuin tuona ilmoitettuna aikana. Sitä, tuleeko melu juuri jääradalta, en voi sanoa, koska järven muodon takia meteli kaikuu paljon ja en ole käynyt joka kerta katsomassa, mistä toiminnasta se milloinkin aiheutuu ja kuka siellä ajaa.
Nimimerkit myös kertovat, että heillä on ollut tarkasti ajopäivät ja kellon ajat sovittuna jo vuosien ajan. Faktaa on siis myös se, että lakia on rikottu järjestelmällisesti jo vuosien ajan. Toiminnalla ei ole ollut vaadittavia lupia.
Kertovatpa he myös, että itse poliisi on tehnyt ajoista ”herrasmiessopimuksen” heidän kanssaan. Eli kun poliisi on kertonut jääradasta ilmoituksen tehneille asukkaille, että ”kyllä siellä luvat on kunnossa”, on poliisikin rikkonut lakia luvittaessaan toimintaa.
Faktaa on myös se, että vuosia jatkuneen toiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja ei ole tutkittu ja selvitetty. Kirjoittajat kertovat ajoajan rajoituksistaan, mutta kukaan ei vastannut kysymyksiin, joita esitin järveen mahdollisesti päätyvistä haitallisista aineista. Faktaa on se, että radan penkoissa on silmillä nähtäviä autoista irronneita muovinkappaleita, ja pelkään että jäälle jää myös muita arvokkaalle kotijärvellemme haitallisia aineita.
Seuraavassa lisää kaivattuja faktoja.
Lainsäädäntö: Moottoriajoneuvoilla ajaminen jääpeitteisellä vesialueella on sallittua ja perustuu yleiseen kulkuoikeuteen. Oikeuksia käytettäessä pitää kuitenkin ottaa huomioon maastoliikennelaki, jota sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen maastossa ja jäällä. Toimintaa ohjaavat erilaiset säännöt ja suositukset. Jäällä ajo on maastoliikennettä, jota säännellään maastoliikennelailla ja -asetuksella. Jääpeitteinen vesialue määritellään laissa maastoksi niiltä osin, kun se ei ole tieliikenteelle tarkoitettu jäätie.
Rikkomukset: Poliisi valvoo maastoliikennelakia. Poliisi ja rajavartiomies voivat keskeyttää jäärata-ajon, jos sillä ei ole lupaa.
Yleinen oikeus ajaa jäällä: Maastoliikennelaissa (1710/1995) sanotaan, että jokaisella on oikeus liikkua jääpeitteisellä vesialueella, siten kun siitä säädetään vesilain (587/2011) 2 luvun 3 §:ssä (Vesilaki 2 luvun 3 §: Jokaisella on oikeus tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä aiheuttamatta kulkea vesistössä ja sen jäällä).
Moottoriajoneuvolla (auto, moottorikelkka) saa ajaa jäällä ilman erilisiä lupia. Ajo perustuu yleiseen kulkuoikeuteen. Jäärata on poikkeus.
Jäärata tarvitsee luvan: Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen (YSL 527/2014 ja YSA 713/2014) mukaan ulkona sijaitsevalla moottoriurheiluradalla on oltava ympäristölupa. (Lupaa on vaadittu myös mm. jääradoilta, jos toiminta on ollut säännöllistä.)
Toistuvaan moottoriajoneuvoilla tapahtuvaan harjoitus- tai kilpa-ajoon auratulla jääradalla tulee hakea lupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Luvanvaraisuus ei riipu ajoneuvojen määrästä, vaan siitä, että ajo on toistuvaa ja samassa paikassa tapahtuvaa.
Jos tulkinta esim. toiminnan vähäisyyden takia kuitenkin on, ettei rata ole YSL:n tarkoittama luvitettava moottoriurheilurata, pitää toiminnalle siltikin hakea ympäristölupa esim. kun toimitaan pohjavesialueella (vedenhankintavesistössä) tai jos toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Jos toiminnasta aiheutuu maaperän tai vesistön pilaantumista, ei sitä saa tehdä oli lupa tai ei. Öljyjä ja mm. poltto- ja jäähdytysnesteitä ei saa päästä maaperään tai vesistöön.
Maastoliikennelain (1710/1995) 30 §:n mukaan on moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa haettava kunnan ympäristöviranomaisen lupa.
Ennen jääradan auraamista ja käyttöön ottamista olisi siis pitänyt olla yhteydessä kuntaan, ja sen ympäristöpalveluihin. Jääradan auraaminen edellyttää aina myös vesialueen omistajan luvan.
Jääradan toimintaa kunnassa valvoo poliisi ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka myös tarvittaessa luvittaa toimintaa.
Sääntöjä jäällä ajamisessa: Moottorikulkuneuvolla jäällä ajaessa tulee noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta.
Moottoriajoneuvoa (esim. moottorikelkka, moottoripyörä, auto ja mönkijä) saa jäällä kuljettaa 15 vuotta täyttänyt henkilö ja ajoneuvossa tulee olla maastoliikennelain mukaisesti liikennevakuutus. Ikärajoitus ei koske suljetulla alueella tapahtuvaa ajoa. Suurin sallittu nopeus jäällä on 80 km/h. Jos ajoneuvoon on kytketty perävaunu, jossa on henkilöitä, suurin sallittu nopeus on 40 km/h.
Ymmärrän toki, että on mielipidekysymys, nauttiiko moottoriurheilusta ja tuosta järveltä kantautuvasta melusta. Toisille se on harrastus tai elämäntapa, ja musiikkia korville, kun toiset eivät voi nukuttaa lastaan ulkona tai keskittyä tentteihin tai viettää vapaapäivään rauhassa. Mielestäni rata on väärässä paikassa, lähistöllä on isompia vesistöjä, joissa ei asutus ole aivan yhtä lähellä mahdollista rataa. Kun järvi olisi isompi, osa melusta jäisi jo järven jäälle. Faktaa on myös se, että en ole mielipiteeni kanssa yksin, suuri osa lähistön asukkaista haluaa lopettaa ajot Kaukjärvellä.
Olen 28.2.2023 hakenut Hämeen ELY-keskukselta Kaukjärvelle maastoliikennekieltoa, samalla päivämäärällä olen hakenut Traficomilta vesiliikenteelle rajoitusta, joka kieltäisi polttomoottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käytön järvellä. (Näistä poisluettuna huoltoajo esim. latukoneet ja ruoppaus)
Kaukjärven, ja puhtaan luonnon puolesta.