Suomalaisten alkoholipoliittiset asenteet ovat jo pitkän aikaa olleet muuttumassa vapaamielisemmiksi. Suunta ei ole kääntymässä, mutta asenteet muuttuvat hitaasti. Yhtä hiljalleen murtuu Alkon monopoli, mutta murtuu kuitenkin.
Onkin yllättävää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kyselyn mukaan yli puolet eli 53 prosenttia suomalaisista pitää nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina: miedot viinit on mieluiten pidettävä monopolikontrollin piirissä eli Alkossa.
Täysin toiseen suuntaan kallistui kysely niinkin hiljan kuin viime vuodenvaihteessa, kun kaksi kolmasosaa Päivittäistavarakauppa ry:n teettämään Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista oli täsmälleen päinvastaista mieltä.
Kummankaan kyselyn pätevyyttä ei voi suoraan kyseenalaistaa, mutta ristiriitaisuus on omiaan hämmentämään päättäjien tarpeellisia linjanvetoja, koska keskustelulle ei näytä löytyvän yhteistä lähtökohtaa.
THL:n pääasiallinen terveysperustelu on ollut se, että saatavuus lisää kulutusta ja alkoholihaittoja. Tämän hokeman taakse mennään edelleen ihan liian sokeasti. Se ei ole koko totuus.
Kovin kauhistuttavana pidettiin palopuheissa viimeisimmänkin, vuoden 2018 uudistuksen yhteydessä sitä, että vahvat oluet tulivat muiden vastaavien vahvuisten juomien mukana ruokakauppoihin.
Mitä tapahtui? Ei suinkaan tullut suurta turmion aaltoa. Päinvastoin niin alkoholin kokonaiskulutus kuin alkoholikuolematkin ovat olleet laskusuunnassa. Samaan aikaan valtion kassaan kilahtaa merkittävästi enemmän verotuloja.
Joskus alkoholipoliittiset linjaukset voivat myös onnistua, vaikka helppoja ne eivät Suomessa ole koskaan. Alkoholinkulutus voi olla myös vastuullista.
MTV:n vaalikoneeseen kantansa ilmoittaneista kansanedustajaehdokkaista 60 prosenttia on sitä mieltä, että viinit pitää pystyä ostamaan ruokakaupoista. Tämä vastannee hyvin kansalaisten käsityksiä.
Puolueista Alkon monopolia on pontevimmin purkamassa kokoomus, mutta ei ole asiassa yksin.
Viinien vapauttamisesta on puhuttu ainakin siitä asti, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. 1990-luvun olosuhteissa kertahyppy eurooppalaiseen viinikulttuurin oli mahdoton. Vuonna 2023 kuitenkin kovin moni asia on onneksi jo toisin. Ehkä jo ymmärretään, että ainakaan laatuviinit eivät suista suomalaisia turmioon.
Suomi on kaikkien vuosien jälkeen harvinaisuus, EU-maa, jossa ruokaviini pitää hakea erikseen. Onneksi sentään ilman eri hakemusta ja yleisesti myös iltaisin.