Forssan lehden pääkirjoituksessa (14.3) ihmeteltiin, miten THL:n tuoreen kyselytutkimuksen tulos viinien tuomisesta ruokakauppoihin oli erisuuntainen kuin kaupan alan teettämä vastaava kysely.
Kaupan ala viime aikoina kampanjoinut voimakkaasti viinien myyntipaikkojen (ja -aikojen) laajentamisen puolesta, joten alan kyselyihin suurin osa suomalaista osaa suhtautua kriittisesti.
Kansalaiset nimesivät alkoholin myynnistä hyötyvien elinkeinojen edut kaikkein suurimmiksi vaikuttajiksi alkoholipoliittisiin päätöksiin, kun me kysyimme viime syksynä kansalaisten alkoholipolitiikkaa koskevia käsityksiä. Kyselytutkimus oli tilastollisesti luotettava.
Kysyttäessä, minkä pitäisi vaikuttaa päätöksiin nykyistä enemmän, nostivat kansalaiset tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden kuulemisen kaikkein tärkeimmäksi (69 %). Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään ihmisten terveydestä huolehtimista (68 %). Toiveissa on, että tulevat kansanedustajat kuuntelevat suomalaisten toiveita tulevaisuudessa.
Pääkirjoituksessa kirjoitettiin myös, että ”ehkä jo ymmärretään, että ainakaan laatuviinit eivät suista suomalaisia turmioon”. On kiistatonta, että mitä useammassa myyntipisteessä alkoholijuomia myydään, se lisää haittoja. Jos kuvitellaan, että kaupoissa myytäisiin vain ja ainoastaan kalliita laatuviinejä, haitat kohdistuisivat tällöin ylemmän tuloluokan ihmisiin.
Asiantuntija-arvioiden mukaan muutos toisi ruokakauppoihin myös väkevät alkoholijuomat, koska Alkon yksinoikeusjärjestelmän perusta murenisi. Muutos siis toisi sekä viinit että viinat ruokakauppoihin. On selvää, että samalla myyntipisteiden määrä kasvaisi räjähdysmäisesti. Kaupan alan aloite johtaisi tilanteeseen, jota vain pieni vähemmistö kansalaisista kannattaisi. Ruokakaupoista väkeviä alkoholijuomia haluavien kansalaisten osuus on vain 14 prosenttia (Alkoholipoliittiset mielipiteet 2022).
Päihdepolitiikan haaste on kansanterveyden ja elinkeinon taloudellisten intressien välinen ristiriita. Alkoholia myydään Suomessa noin 5 miljardilla eurolla vuodessa. Liikevaihtoaan kasvattava päivittäistavarakauppa ottaisi mielellään nykyistä suuremman osuuden alkoholin myynnistä, mutta jättäisi lisääntyvät, nyt jo usein miljardien, haittakulut julkisen sektorin maksettavaksi.
Suomalaisen alkoholipolitiikan suuri kysymys liittyy siihen, mitä vastuullinen päätöksentekijä tekee näiden lukujen valossa. Kenen etu painaa hänen vaakakupissansa eniten?
viestintäpäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry