Kolumni Arvokkaan rakennusperinnön säilyttäminen on sivistyneen yhteisön velvolllisuus

Muistan viäläki sen vanhan, ihanan puisten penkkien ja vaatesäilytyksen hajun, ku pikkuveljen kans päästiin ekkaa kertaa kaksin elokuvviin Kino Kuhaan Vorssan Tyäväentalolle. Lehva oli The Sound Of Music. Se oli pirun pitkä, mut ei mei valitettu. Tai no pikkuveli vähä valitti, ku oli hommannu vaan sualasii poppareita eikä mittään juatavaa. Sen illan jälkee ei oo poppareihi koskenu. Mut nii hianoo oli musiikki, että soi pääsä viä kotimatkallaki. Nii, että ees vastaan tullu Hullu-Pete ei pelottanu. Jottain se huuteli perrään, mut mei vaan juastiin Do-Re-Miit pääsä ja jalat höyhenen kevvyinä.