Suomen ratifiointi saattaa viimein voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n sopimuksen vieraslajien torjumiseksi.
Merkittävä kansainvälinen ympäristösopimus määrää ulkomaanliikenteessä olevat laivat puhdistamaan painolastivetensä, joiden mukana haitalliset vieraslajit leviävät ympäri maailman meriä aiheuttaen pahimmillaan suoranaisia katastrofeja.
IMO:n sopimus tulee voimaan, koska Suomen ratifiointi nosti sopimuksen piirissä olevien laivojen määrän yli 35 prosenttiin maailman kaupallisen merenkulun tonnistosta. Lännen Media kertoi jo toukokuussa, että sopimuksen täyttyminen on niin lähellä, että Suomi voi ratkaista sen kohtalon.
IMO kertoi torstaina, että Suomen ratifiointi toi sopimuksen piiriin 35,14 prosenttia maailman tonnistosta, joten sopimus astuu voimaan tasan vuoden päästä, 8. syyskuuta 2017.
– Mahtavaa, että Suomi oli kynnystekijä, joka vie tämän rajan yli. Tämä oli kyllä hieno uutinen, suitsuttaa vieraslajeihin perehtynyt Åbo Akademin emeritusprofessori Erkki Leppäkoski. Leppäkoski oli vuonna 2004 mukana neuvotteluissa, joissa IMO:n sopimusteksti hyväksyttiin.
– Minulla on mielikuva, että sitä oli valmisteltu 12 vuotta. Nyt on kulunut 12 vuotta sopimustekstin hyväksymiseen ja se astuu vuoden päästä voimaan. Sen jälkeen menee vielä viisi vuotta tekniseen toteutukseen, Leppäkoski kertoo.
Sopimuksen valmistelusta sen toteuttamiseen kuluu siis peräti 30 vuotta. Se kuulostaa pitkältä ajalta kansainväliselle suursopimuksellekin.
– Sitä se epäilemättä on. Tähän on tarvittu hirveä määrä diplomatiaa, sovittelukykyä ja myös teknisen osaamisen kehittymistä, Leppäkoski sanoo.
Leppäkosken mukaan moniin etenkin uudempiin aluksiin on jo asennettu vaadittavat puhdistuslaitteistot, mutta sataprosenttista puhdistustehoa ei hänen mukaansa ole olemassakaan.
– Lisäksi vieraslajeilla on muitakin tapoja liikkua kuin laivojen painolastiveden mukana. Ne leviävät myös veneilyn ja virtojen mukana, ja myös laivojen rungon ulkopuolella. Tämä on kuitenkin erinomaisen hyvä askel eteenpäin ja vähentää vieraslajien leviämistä, hän korostaa. Leppäkosken mukaan IMO:n sopimus estää tehokkaasti uusien lajien leviämisen muilta merialueilta Itämerelle, mutta voi johtaa hullunkurisiin tilanteisiin pienellä sisämerellä. Esimerkiksi Tanskan salmissa on kansainvälistä meriliikennettä vain kahdeksan kilometriä leveässä salmessa.
– Tässä on vielä paljon avoimia kysymyksiä, jotka tulevat vaatimaan riskien arviointia ja erivapauksia, Leppäkoski uskoo.
Toisaalta esimerkiksi Suomessa laivat voivat periaatteessa jatkossakin purjehtia esimerkiksi Haminasta Tornioon ilman mitään erityisiä toimenpiteitä.
– Etelästä on tullut Suomeen viimeisen viidenkin vuoden aikana muutama laji lisää. Itämeri on Volgaa ja muita jokia pitkin yhteydessä myös Kaspianmereen ja Mustaanmereen, mitä ei usein muisteta. Sieltä on tulossa lajeja ja tullutkin jo. Puhumme maaliskuussa ilmestyneessä kirjassamme lurkkijalajeista, Leppäkoski kertoo. Idästä on tulossa esimerkiksi rohmutokko-niminen kala. Isopäinen ja suurisuinen vaeltaja on ahne peto, jonka pääsy Suomeen on Luonnonvarakeskus Luken mukaan pyrittävä estämään. Laji on havaittu jo Viipurinlahdella, joten ensimmäinen havainto Suomen rajojen sisäpuolelta saattaa olla enää ajan kysymys.
Leppäkosken mukaan viikinkien käyttämiä jokireittejä pitkin on lisäksi ”lurkkimassa” muun muassa useampia äyriäislajeja.
Ehkä tunnetuin merten vieraslajien aiheuttamista katastrofeista on amerikankampamaneetin leviäminen Mustallemerelle 1980-luvulla. Meduusaa muistuttava laji tuhosi pahasti kalakantoja ja aiheutti ekokatastrofin ja kriisin kalastuselinkeinolle. (Lännen Media)