Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lähes puolet viime vuoden turvapaikkahakemuksista uusintahakemuksia — Näistä perusteettomiksi katsottiin 70 prosenttia

Viime vuoden turvapaikanhakijoista osalla hakemuskierros oli jopa kuudes. Eduskunta hyväksyi keskiviikkona lakimuutoksen, joka vaikeuttaa käännytyksen viivyttämistä uusintahakemuksilla ja valituksilla.

Lähes puolet viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia. Valtaosa hakijoista jätti järjestyksessään toisen turvapaikkahakemuksen, mutta kahden hakijan kohdalla hakemuskierros oli jo kuudes.

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto antoi ratkaisun 1 530 uusintahakemukseen. Näistä perusteettomiksi Maahanmuuttovirasto katsoi yhteensä 70 prosenttia.

Yli puolet uusintahakemuksista virasto jätti tutkimatta heti, 260 kielteisen turvapaikkapäätöksen syynä oli hakemuksen ”ilmeinen perusteettomuus”.

Lisäksi viisi prosenttia uusintahakemuksista raukesi.

Sisäministeriön mukaan on selvää, että osa uusintahakijoista haluaa vain viivyttää maasta lähtöä. – Lukuisat hakemukset kertovat siitä, ettei henkilöllä ole kansainvälisen suojelun tarvetta ja jostakin syystä hän ei tahdo palata kotimaahansa, sanoo johtava asiantuntija Kukka Krüger sisäministeriöstä.

Ministeriön mukaan tämä on ongelma. Iso perusteettomien hakemusten määrä aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia, syö viranomaisten resursseja ja viivästyttää aiheellisten turvapaikkahakemusten ratkaisuja.

Tiukennuksia tulossa

Jatkossa uusintahakemusten määrää ja uusintahakemuksilla tapahtuvaa viivyttelyä ryhdytään suitsimaan lailla. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen viime keskiviikkona, ja lain on tarkoitus astua voimaan loppukeväästä.

Jatkossa turvapaikkahakemuksen uusiminen edellyttää entistä tiukemmat perustelut uusien tietojen esittämiselle.

Hakija on velvollinen kertomaan kaikki kansainvälisen suojelun tarpeeseen vaikuttavat seikat heti ensimmäisessä hakemuksessa. Uusintahakijalta edellytetään, että hän ei voinut itsestään riippumattomista syistä kertoa kaikkia perusteita aikaisemmassa hakemuksessa.

– Suurin muutos on, että uusintahakemuksilla on aiempaa vaikeampi viivyttää maasta poistumista, Krüger sanoo.

Jos ensimmäinen uusintahakemus todetaan perusteettomaksi, henkilö voidaan lakimuutoksen jälkeen poistaa maasta välittömästi aiemman lainvoimaisen käännytyspäätöksen perusteella. Toinen uusintahakemus ei lain voimaan astuttua oikeuta enää lainkaan oleskelemaan maassa.

Aitojakin uusintahakemuksia

Sisäministeriöei osaa arvioida, minkälainen vaikutus turvapaikkaprosessin tiukentumisella on uusintahakemusten määrään.

– Kansainvälisten sopimusten takia uusintahakemusten määrää ei voida jatkossakaan rajoittaa.

Maahanmuuttoviraston on myös aina otettava uusintahakemus tutkittavaksi, jos hakemuksesta ilmenevä uusi tieto lisää merkittävästi henkilön turvapaikkatarpeen todennäköisyyttä.

Krüger painottaa, että missään tapauksessa kaikki uusintahakemukset eivät ole aiheettomia. Esimerkiksi viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen sai uusintahakemukseensa 175 henkilöä, eli useampi kuin joka kymmenes hakija.

Uusintahakemuksissa kasvu

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti.

Vuonna 2016 uusintahakemusten osuus kaikista turvapaikkahakemuksista oli 15 prosenttia, vuonna 2018 niiden osuus oli jo 47 prosenttia.

Viime vuonna jätettiin 2 139 uusintahakemusta. Järjestyksessään toisen turvapaikkahakemuksen jätti 1 775 henkilöä, kolmannen 280 henkilöä, neljännen 38 hakijaa, viidennen seitsemän hakijaa ja kuudennen uusintahakemuksen kaksi hakijaa.

Uusintahakemuksista 37 oli sellaisia, joista puuttui tieto uusintakierrosten määrästä.