Säätiedot mukaan
Suomen metsäkeskus on luonut yhdessä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa metsäpalokartan, jolle on koottupelastusviranomaisille tärkeää tietoa. Se kertoo esimerkiksi syttyneen metsän laadun, palokuorman ja palon mahdollisen etenemissuunnan.
– Metsäalueista on olemassa paljon julkisin varoin kerättyä tietoa, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä. Hankkeen tarkoituksena on koota tieto yhteen helposti hyödynnettävään muotoon, kertoo elinkeinopäällikkö Leena Leskinen Metsäkeskuksesta.
Karttatyössä on mukana Arbonaut Oy.
Kartalle mahtuupaljon tietoa. Peruskartalle on liitetty esimerkiksi tietoa metsätiereiteistä, laserkeilausdataa sekä Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden kuviotietoa. Kartalle on koottu tiedot syttymisherkimmistä metsistä ja alueista, joilla hallitsemattomasti syttynyt tuli voi levitä nopeasti metsäpaloksi kuivana kautena.
Karttaa on hyödynnetty sammutustöiden suunnittelussa. Kokeilu on jo osoittanut kartan tarpeellisuuden ja hyödyn, ja sen kehitystyö jatkuu.
– Seuraavaksi kokeilussa selvitetään millä tekniikalla mukaan saadaan Ilmatieteen laitoksen ajantasaiset alueen säätiedot. Myös helppokäyttöinen alusta kartalle tarvitaan, Leskinen lisää.
Tiedon tulisi myös päivittyä tiheään ja olla kytkettävissä pelastuslaitosten omaan operatiiviseen järjestelmään.
Varautumista ilmastonmuutokseen
Kartalla varaudutaan paitsi yksittäisiin tulipaloihin myös ilmastonmuutokseen. Ennusteiden mukaan kesien kuivat ja kuumat jaksot pitenevät, ja se nostaa metsäpalojen syttymisriskiä. Tuoreeseen kansalliseen metsästrategiaan on kirjattu ilmastonmuutoksen varautuminen.
– Metsäkeskus on tehnyt työtä siihen varautumiseksi, mutta Ruotsin viimevuotiset laajat metsäpalot havahduttivat monet tähän ongelmaan.
Ruotsissa maastopalot laajenivat erityisen lämpimän sääjakson aikana rutikuivissa metsissä useiksi kymmeniksi laajoiksi metsäpaloiksi.
Kehitystyötä on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta.
Metsäpaloja syntyy Suomessa noin pari tuhatta vuosittain. Palaneet alueet ovat keskimäärin noin puolen hehtaarin kokoisia.
Suomessa metsäpalojen leviämistä ehkäisee pirstaloitunut metsänomistus ja pienet metsikkökuviot, jotka rajaavat palojen etenemistä. Etua on myös melko tiheästä metsäautotieverkostosta ja tähystyslennoista, joilla palot löytyvät nopeasti.
Apua koko havumetsävyöhykkeelle
Metsäpalokartta ehtii Leskisen arvion mukaan laajempaan kokeilukäyttöön vuoden 2020 aikana. Kun se aikanaan valmistuu, mallia voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
– Kartta soveltuisi koko pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle. Vastaavanlainen voitaisiin muokata myös muille kasvuvyöhykkeille.
Metsäpaloja koskeva kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt. Esimerkiksi Pohjoismaiden maa- ja metsätalousministerit sopivat viime syksynä yhteispohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä kuivuuden ja metsäpalojen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi.
