Unkarin ulko- ja kauppaministeri Peter Szijjártó haluaa palauttaa Suomen ja Unkarin suhteen normaaleiksi. Häntä kuitenkin ihmetyttää, miksi suomalaiset päättäjät ja osa mediasta syyttävät Unkaria. Oikeusvaltion tai demokratian puutteesta puhuminen on hänen mukaansa loukkaavaa ja valheellista.
Unkarin ulkoministeri Peter Szijjártó kuuntelee tarkoin, mitä suomen kielen sana ”änkyrä” tarkoittaa: aina kaikkea vastaan, aina kinaamassa ja hankala. Unkaria on meillä tapana nimittää EU-änkyräksi.
– Ei se kunnialta kuulosta, Szijjártó nauraa ja vakavoituu heti.
– Olemme aina pitäneet EU:n yhtenäisyyttä hyvin tärkeänä. Debattimme on EU:lle hyvästä.
– Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta puhumme maana, joka on nähnyt 400 000 laittoman siirtolaisen marssivan läpi. Olemme nähneet heidän käytöksensä, asenteensa, epäkunnioituksen kaikkea kohtaan, rajojen rikkomisen ja jopa poliiseja vastaan hyökkäämisen, ihmisten uhkailun. Näin ollen keskustelumme on oman maamme ja EU:n tulevan turvallisuuden puolesta tapahtuvaa.
Veljeskansojen välit ovat olleet koetuksella, kun Suomi EU-puheenjohtajana on ajanut oikeusvaltioperiaatteista lipsuville maille – kuten Unkarille ja Puolalle – pienempiä osuuksia EU-rahoituksesta.
Helsinkiin EU:n ulko- ja puolustusministerien kokoukseen torstaina saapunut Szijjártó pitää koko rangaistuskeskustelua vääränä ja loukkaavana. Hänen mukaansa Unkarin oikeusjärjestelmä vetää demokratian näkökulmasta vertoja Suomelle.
– Emme ymmärrä, miksi jotkut poliittiset johtajat Suomessa näkevät Unkarin nyrkkeilysäkkinä. Heräätte aamulla ja alatte hakata sitä, Szijjárto sanoo Lännen Median haastattelussa.
Suorapuheinen diplomaatti ei kaihda kiistaa
Nelikymppinen ulko- ja kauppaministeri edustaa samaa oikeistokonservatiivista Fidesz-puoluetta kuin pääministeri Viktor Orbán . Kumpikin tunnetaan poliitikkona, joka ei sanojaan säästele.
Szijjártó sanoo pitävänsä Suomea ystävänä. Esimerkiksi Nokian investoinneista on kaikille hyötyä.
– Teihin suhtaudutaan hyvin positiivisesti Unkarissa. Kaikille opetetaan kouluissa, että te suomalaiset ja me unkarilaiset olemme sukulaisia, ministeri hymyilee.
Silti hampaankolossa on paljon.
– Olemme aina arvostaneet teitä. Emme ole koskaan tuominneet järjestelmää, jossa teillä ei ole perustuslakituomioistuinta. Emme ole koskaan tuominneet tapaa, jolla tuomareita nimitetään poliittisen henkilön ehdotuksesta. Emme ole koskaan puhuneet median keskittymisestä Sanoma-ryhmän alle. Nämä ovat suomalaisten omia asioita ja niin pitääkin olla.
– Siksi ihmettelemme, miksi jotkut johtajistanne pitivät tarpeellisena alkaa lyödä Unkaria. Silloin tulee myös kritiikkiä toiselta puolelta. Ei se ole kovin kypsää käytöstä.
– Tavoitteeni on palauttaa suhteet normaalille raiteelleen.
Unkari vauhdittaa EU:n laajentumista
Szijjártón on määrä keskustella Unkarin ja Suomen kahdenvälisistä suhteista ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa ensi viikolla Slovenian Bledissä.
Helsingin ministerikokouksessa esillä on runsaasti muita asioita. Unkari aikoo hakea tukea tavoitteelleen, että Länsi-Balkanin maiden jäsenyysmahdollisuuksia nopeutettaisiin. Ministeri korostaa, että kaikilla demokraattisilla kriteerit täyttävillä mailla pitäisi olla yhtäläinen mahdollisuus päästä EU:n jäseneksi.
Hän muistuttaa, ettei esimerkiksi kuuluisa aita Serbian rajalla ole pystytetty serbialaisia vastaan – vaan laittomia maahantulijoita.
”Unkarissa kansa on valinnut linjamme”
Szijjárton mielestä Unkari saa Euroopassa ja Suomen mediassa epäreilua kohtelua muutenkin kuin rajapolitiikan osalta. Hänen mukaansa Unkarin päämediat ovat hallitukselle kriittisiä. Oikeusvaltio on vain luonnollisista syistä erilainen kuin Suomessa.
– Olemme erilaisia maita, joilla on erilaiset historiat, erilaiset rakenteet. Siksi olemmekin suvereeneja valtioita.
– Viiden vuoden aikana, kun olen ollut virassa, minä ja hallitus olemme aina olleet valmiita vuoropuheluun. Jos se vuoropuhelu perustuu keskinäiseen kunnioituksen, jos se perustuu faktoihin eikä luuloihin.
Demokratiavajeesta syyttämistä hän pitää täytenä pötynä.
– Jos sanotaan yleisellä tasolla, että Unkarissa ei ole demokratiaa, on autokraattinen hallinto tai ei ole oikeusvaltiota, se on loukkaus. Ei vain meille poliitikoille vaan Unkarin kansaa kohtaan, joka on tehnyt päätöksensä 2010, 2014, 2018. Viime vuoden vaalit pidettiin kahdeksan vuoden vallassa olon jälkeen. Ei silloin voi salata mitään.
– Kansalla oli tarkka käsitys visiostamme ja muiden puolueiden kannoista. Silti se teki selvän valinnan. On vale ja loukkaus väittää, ettei mikä tahansa Unkarissa tapahtuva perustuisi demokraattiseen mandaattiin.
– Voitte sanoa, ettette pidä siitä, mitä teemme Unkarissa. Minä sanon siihen, ettei sillä ole väliä, koska te ette ole unkarilainen äänestäjä. Unkarilaisia äänestäjiä meidän täytyy tyydyttää.
– EU-debatissamme ei ole kyse EU-vastaisuudesta, vaan kilpailevista näkemyksistä. Meille vahva EU perustuu vahvoihin jäsenvaltioihin emmekä pidä Euroopan Yhdysvallat -ajattelusta.
Unkari toivoo vahvojen jäsenmaiden vahvaa EU:ta
Unkari ei ole kuitenkaan EU:sta lähdössä. Jäsenyydellä on maassa laaja kannatus.
– Jos on maa, jonka etu olisi EU:n paluu vahvaksi, se on Unkari. Olemme pieni ja täysin avoin talous. Vienti määrittelee talouskehityksemme. Viennistämme 79 prosenttia menee EU-maihin. Kahdeksan suurinta kauppakumppaniamme ovat EU-maita.
Szijjártó muistuttaa, että Unkari on tehnyt kotiläksynsä ja hoitanut velvollisuutensa. Se avasi taloutensa ulkomaisille yhtiölle, jotka ovat voineet kotiuttaa Unkarista voittoja. Alkuvaiheessa Unkarin omat yhtiöt eivät olleet yhtä kilpailukykyisiä, koska maa oli vasta irtautunut sosialismista.
Esimerkiksi Nokian tuloksellinen toiminta Unkarissa on kuitenkin molempien etu, ministeri huomauttaa. Kun yhtiö tekee tuottoja, se investoi jatkossakin ja luo työpaikkoja. Niinpä suhteita Suomeen pidetään arvossa.
”Kritiikin takana valtavirrasta erottuminen”
Ministeri Szijjártó uskoo, että kaiken kiistelyn ja nimilappujen liimaamisen takana on politiikka. Hänen mukaansa päätöksiä esimerkiksi oikeusvaltioiden toimivuudesta ei pidä tehdä poliittisin perustein.
– On poliittinen realiteetti, että kun maa kulkee monessa asiassa EU:ssa valtavirtaa vastaan, se kohtaa hyökkäyksiä. Meille tällaisia asioita ovat pitäminen kiinni kristitystä perinnöstä, kansallisesta identiteetistä, kulttuuriperimästä ja rajaturvallisuudesta mukaan lukien EU:n maahanmuuttopolitiikan vastustaminen.
– Mielestämme kova debatti on normaalia. Onhan edessämme vakavia ja historiallisia haasteita.
