Osa tekijöistä on jopa alle 15-vuotiaita, eikä heitä siksi voi tuomita rikoksista oikeudessa.
Alaikäisiin kohdistuneiden ryöstöjen ja väkivallantekojen määrä on yli kaksinkertaistunut Ruotsissa vuosien 2016 ja 2019 välillä.
Poliisin tilastojen mukaan viime vuonna ryöstettiin 2 484 alaikäistä. Tekijät ovat usein alaikäisiä, jopa alle 15-vuotiaita, mikä on Ruotsissa rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja.
Poliisin mukaan yli 6 100 alle 15-vuotiaan epäiltiin syyllistyneen väkivallantekoon alaikäistä kohtaan vuonna 2019. Määrä on kasvanut 35 prosenttia vuoden 2016 jälkeen.
Epäillyistä tyttöjä on 1 355, ja heidän määränsä on kasvanut lähes 80 prosenttia. Poikien määräkin on kasvanut yli 40 prosenttia.
– Nuorin, jonka kanssa olen ollut tekemisissä, oli 14-vuotias. Hän halusi nauhoittaa itse kuulustelun puhelimella todistaakseen kavereilleen, ettei ole laverrellut, sanoo nuorisorikollisuutta tutkiva poliisi Pia Vohl Ahlberg Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.
Nuoret kasvaneet haavoittuvilla alueilla
Poliisin mukaan on hyvin tavallista, että nuoret rikolliset tulevat niin kutsutuilta erityisen haavoittuvilta alueilta. Alueita yhdistää se, että niillä on jatkuvaa julkisilla paikoilla tapahtuvaa väkivaltaa, paljon rikollisia ja avointa huumekauppaa.
Viranomaisten mukaan väkivaltaiset ryöstöt ovat myös raaistuneet viime vuosina. Niihin kuuluu myös uhrin nöyryyttämistä ja hiljaiseksi uhkailemista.
Vohl Ahlberg ja kollega Susanne Thornberg kertovat SVT:lle, että nuoret rikolliset ryöstävät usein ryhmissä, naamioituvat ja pukeutuvat samanlaisin vaatteisiin, jotta heitä olisi vaikeampi tunnistaa.
– Rikoksista on tullut vaikeampia selvittää. Ihmiset eivät halua auttaa siinä. He pelkäävät, että heitä kutsutaan vasikoiksi, jos he kertovat, mitä on tapahtunut, Thornberg sanoo.
Myös laittomien uhkausten määrä lähes tuplaantui. 423 alle 15-vuotiasta epäiltiin laittomista uhkauksista vuonna 2019. Vuonna 2016 määrä oli 226.
Nöyryyttämisen ja uhkailun lisäksi ilmoitushalukkuutta vähentää se, että alle 15-vuotiaille jaettavat tuomiot koetaan hyvin lievinä. Väkivaltaisen ryöstön tekijät voivat saada teostaan nuorisorangaistuksen, jonka määrä mitataan tunneissa.
Uhrien nöyryyttäminen uusi ilmiö
Toinen uusi nuorisorikollisuuteen liittyvä ilmiö on se, että ryöstäjät pyrkivät uhrinsa nöyryyttämiseen.
– Olen ollut tekemisissä tyttöjen kanssa, jotka päättivät ryöstön kaatamalla puolitoista litraa kolaa uhrin päälle. Ei ole mitään syytä tehdä sellaista, Vohl Ahlberg sanoo.
Toisessa paljon julkisuutta saaneessa tapauksessa 18-vuotiaan ruotsalaismiehen kimppuun käytiin työmatkalla. Ensin hänet pahoinpideltiin, ja sen jälkeen toinen hyökkääjistä virtsasi hänen päälleen. Koko tapahtumasarja videoitiin.
Vohl Ahlberin mukaan syynä voi olla halu alistaa uhria. Nöyryytyksen olisi lisäksi tarkoitus toimia samalla tavoin kuin laittoman uhkauksen: estää uhria puhumasta poliisille.