Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

STM voisi estää hyvinvointialuetta tekemästä huonoa tietojärjestelmähankintaa, esittää hallitus sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa ministeriölle on tulossa mahdollisuus estää vääränlainen tietojärjestelmähanke. Syynä voisi olla esimerkiksi puutteellinen tietoturva.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa esitetään ministeriölle mahdollisuutta puuttua hyvinvointialueiden sote-tietojärjestelmän hankintasuunnitelmiin, kertoo Minna Saario.

Hän on johtaja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikössä.

Sote-uudistus on yksi suurimmista poliittisista hankkeista tänä keväänä. Laki yritetään saada eduskunnan täysistuntoon äänestettäväksi viimeistään kesäkuussa.

Saarion mukaan STM voisi pysäyttää tai estää sote-tietojärjestelmän hankinnan siinä tapauksessa, että se esimerkiksi vaarantaisi tietoturvaa tai ei olisi sovitettavissa kansalliseen tietojärjestelmäarkkitehtuuriin kuten Kanta-palveluun.

– Kyseessä on varsin teoreettinen mahdollisuus, mutta tällainen varmistusmahdollisuus, niin kutsuttu perälauta haluttiin lakiesitykseen tehdä, sanoo Saario.

Kysymys tietoturvan tärkeydestä nousi esiin psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron yhteydessä. Potilastiedoista voivat hakkerien lisäksi olla kiinnostuneet Suomelle vihamieliset tahot, jopa vieraat valtiot. Tämä on yhtenä perusteena valtion puuttumismahdollisuudelle esityksessä.

Valtioneuvosto hyväksyy hyvinvointialueen rahoituksen kokonaisuutena, mihin sisältyvät tietojärjestelmähankinnat.

Esimerkiksi Apotin toimittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin amerikkalainen Epic Systems. Neljän sairaanhoitopiirin Aster-järjestelmän puolestaan valmistaa amerikkalainen Cerner.

It-uudistuksille tarvetta

Tietojärjestelmäuudistukset ovat sinänsä jopa toivottuja.

Suomessa on parhaillaan noin 170 sote-palveluiden järjestäjää, joilla useimmilla on omat tietojärjestelmänsä. Joukossa on kuntia ja kuntayhtymiä. Monella on omat ajanvarausjärjestelmänsä vielä erikseen terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja hammashuollossa.

– Toiminnot ovat olleet aikoinaan erikseen. Ohjelmistotoimittajat ovat sitten järjestelmiä tilauksesta tehneet, sanoo Saario.

Sote-uudistuksen on tarkoitus yhdistää hajanaisia tietojärjestelmiä ainakin jokaisen syntyvän 22 hyvinvointialueen sisällä.

– Laissa ei ole velvoitetta vähentää tietojärjestelmiä. Päätökset niistä perustuvat järjestäjien itsehallintoon, sanoo Saario.

Kuitenkin kaikkien suomalaisten tietojärjestelmien pitää olla yhteensopiva Kanta-palvelun kanssa ja täyttää kriteerit esimerkiksi tietoturvallisuudesta.

– Kansallinen lainsäädäntö koskee tietojen sisältöä. Siitä säädämme, mutta emme siitä, millä tietojärjestelmillä tiedot tulevat Kantaan.

Mahdolliset säästöt kaukana

Ministeriö kuitenkin arvioi, että toiminnan järkevän suunnittelun vuoksi ja kuluja säästääkseen hyvinvointialueet vähentävät päällekkäisiä tietojärjestelmiä.

Uudistustyön aikana kulut hetkellisesti nousevat, koska projektit vievät rahaa ja vanhoja tietojärjestelmiä on käytettävä siihen asti, kun muutos on valmis.

Lakiluonnoksen liitteessä arvioidaan, että jos osa asioinnista muuttuu sähköiseksi, voisi säästöjä tulla vuosittain joitakin satoja miljoonia euroja. Arvio on kuitenkin epävarma. Sote-tietojärjestelmien vuosikulut ovat nykyisin noin 600 miljoonaa euroa.

Digitaalisten järjestelmien uudistaminen puolestaan maksaa arviolta 2–3 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.

Hyvänä esimerkkinä usean eri kunnan ja kuntayhtymän tietojärjestelmästä Saario pitää koronaviruksen aikana tutuksi tullutta DigiFinlandin Omaolo-palvelua, joka kattaa jo noin 3,7 miljoonaa suomalaista.