Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Presidenttien hevosilla ja Ypäjällä on yhteinen historia – Mannerheimin Käthystä on tultu Kekkosen, Koiviston ja Halosen hevosten kautta Niinistön Ypäjä Juuliaan

Presidenttien hevosten ja Ypäjän yhteinen historia alkaa Mannerheimin Käthy-tammasta, joka muutti vuonna 1948 silloisen armeijan ratsukoulun talliin. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Forssan Lehdessä 30.5.2021.

Ypäjä tunnetaan Suomen hevospitäjänä, ja siellä ovat asuneet myös monet presidenttien hevoset. Ypäjän hevoslaitosten talleissa ovat eläneet marsalkka C.G.E. Mannerheimin viimeinen ratsu Käthy, presidentti Urho Kekkosen ori Lento ja tammat Kaunotar ja Suosikki sekä presidentti Mauno Koiviston Zaslon. Ypäjällä asui myös presidentti Tarja Halosen suomenhevostamma Ypäjä Tarja. Nykyään Hevosopiston hevosiin kuuluu tasavallan presidentti Sauli Niinistön omistuksessa ollut Ypäjä Juulia, joka on edelleen Niinistön nimikkohevonen.

– Ypäjän Siittolanmäen hevoskulttuuriin ovat vuodesta 1948 lähtien kuuluneet kiinteästi myös maamme valtionpäämiesten hevoset, Hevosopiston kulttuuriohjaaja Juha Erola kertoo.

Presidenttien hevosten ja Ypäjän yhteinen historia alkaa Suomen marsalkan ja presidentin Mannerheimin Käthy-tammasta, joka muutti vuonna 1948 silloisen armeijan ratsukoulun talliin. Mannerheim oli tällöin jo muuttanut terveydellisistä syistä Sveitsiin, mutta hän vieraili elokuussa 1949 Ypäjällä tapaamassa Käthyä.

Marsalkan vierailu oli Ypäjällä merkittävä tapahtuma.

– Marsalkan kerrotaan puristaneen jokaisen paikalla olleen upseerin, ratsumiehen ja siviilityöntekijän kättä. Eräs ruokalan naisista ilmoitti, ettei hän halunnut aikoihin pestä kättään marsalkan tapaamisen jälkeen, Erola kertoo.

Mannerheim kuoli 28.1.1951 Sveitsissä, ja hautajaiset pidettiin Helsingissä 4.2. Ypäjällä ratsukoulun johtajana toiminut everstiluutnantti Lars Rönnquist vei mustaan suruloimeen puetun Käthyn mukaan marsalkan hautajaissaattueeseen. Käthy oli viimeisillään kantavana, ja eläimen tuomista suuren valtiomiehen arvokkaaseen surusaattueeseen oli vastustettu jopa valtioneuvoston taholta, mutta Rönnquist piti marsalkalle antamansa lupauksen. Mannerheim oli toivonut, että uskollinen ratsu tekisi isännälleen viimeisen palveluksen saattamalla häntä viimeisellä matkalla.

Mannerheimin Käthy on haudattu Ypäjälle

Käthy eli Ypäjällä viimeiset vuotensa, kunnes se lopetettiin pääesikunnan eläinlääkintätoimiston määräyksellä helmikuussa 1953. Lopetuksen syyksi mainittiin rasittuneet jalat. Aikalaisten kerrotaan pitäneen lopettamista outona ja yllättävänä, sillä hevonen ei ollut mitenkään kipeä. Lopetusmääräyksen taustalla on arveltu olleen jopa poliittisia syitä.

Käthy on haudattu Ypäjälle, ja sen haudalla paljastettiin vuonna 1991 muistomerkki.

– Käthyn hauta on puistossa, jonka aluetta aiomme kehittää. Suunnitelmissa on, että puistoon tulee muistoja myös muista Ypäjällä vaikuttaneista presidenttien hevosista, Erola sanoo.

Ypäjällä Mannerheimin muistoa on kunnioitettu myös järjestämällä vuosittain Mannerheimin kenttäratsastuskilpailu. Vuonna 2004 Hevosurheilumuseon suunnittelun tuloksena perinteinen kilpailu käynnistettiin uudelleen ja Mannerheim-suvun toivomuksesta yhteistyökumppaniksi tuli Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.

Kekkosen tammat hoidettiin varsoineen Ypäjällä

Presidentti Urho Kekkonen sai loppuvuodesta 1957 Neuvostoliitosta lahjaksi kaksi orlov-rotuista tammaa, Krasavitsan ja Bolovnitsan. Ne saivat Suomessa nimet Kaunotar ja Suosikki. Kekkosen ja Neuvostoliiton valtion hevossiittolan sopimuksen mukaan Kaunotar ja Suosikki sekä niiden varsat hoidettiin silloisessa valtion hevossiittolassa Ypäjällä ja Kekkonen maksoi hevosten omistajana niiden ruokinnan ja eläinlääkinnän aiheuttamat kulut.

– Kaunotar ja Suosikki saivat tammavarsat, joille annettiin nimet Katja ja Tamara. Kekkonen osallistui varsojen ristiäisiin Ypäjällä maaliskuussa 1958, Erola kertoo.

Keväällä 1959 Kekkonen saapui jälleen Ypäjälle, jossa järjestetyssä tilaisuudessa hänelle luovutettiin Neuvostoliitossa syntynyt orlov-rotuinen ravihevonen Lento. Lämminverisillä ravihevosilla ei ollut vielä tuolloin kilpailuoikeutta Suomessa, ja Lento lähetettiin kilpailemaan Ruotsiin, jossa se ei kuitenkaan saavuttanut menestystä. Vuoden kuluttua Lento palasi Ypäjälle, ja suomalaisten omistamat lämminveriset olivat pitkälti Kekkosen ansiosta saaneet tällöin kilpailuoikeuden Suomessa.

Kaunotar ja Suosikki ja niiden varsat myytiin myöhemmin uusille omistajille, mutta Lento kilpaili Kekkosen omistuksessa raviradoilla hyvällä menestyksellä. Lentoa valmensi Kaarlo Partanen, joka on tullut tunnetuksi muun muassa moninkertaisista ravikuninkaistaan Ero-Lohkosta ja Vieteristä.

Koivisto lahjoitti Zaslonin Hevosopistolle

Presidentti Mauno Koivisto vieraili vuonna 1992 Kazakstanissa, jonka presidentti Nursultan Nazarbajev lahjoitti hänelle hevosen. Zaslon-nimen saanut ori oli alkujaan arojen paimentolaishevonen. Koivisto oli käynyt vuonna 1990 tutustumassa Ypäjän Siittolanmäkeen, ja hän päätti lahjoittaa Zaslonin Hevosopistolle täysin omistusoikeuksin.

Zaslon tuli Ypäjälle loppuvuonna 1993, ja se toimi Hevosopistolla opetushevosena kuolemaansa asti. Vuonna 1994 se ruunattiin, ja se jouduttiin lopettamaan elokuussa 2001 nivelvaivojen takia. Hevosopistolla Zaslon muistetaan Erolan mukaan sympaattisena ja yhteistyöhaluisena hevosena.

– Zaslon on haudattu Hevosopistolla sille tuttuun maastoon, niin sanotulle Rivieran alueelle, metsikköön, jossa lepää myös monia muita arvostettuja Ypäjän hevosia, Erola kertoo.

Koiviston hevoseen liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta, sillä Suomeen tullut hevonen ei ollut sama, jota Koivistolle oli Kazakstanin vierailulla esitelty. Myöskään Zaslonin tuntomerkit eivät täsmänneet hevosen mukana tulleisiin papereihin.

– Suomen Hevosurheilumuseo selvittelee yhteistyökumppaneiden kanssa mitä alkuperäiselle hevoselle tapahtui. Selvitystyön tulokset on tarkoitus saada valmiiksi syksyyn mennessä niin, että ne julkistetaan Suomenratsujen Kuninkaalliset -tapahtumassa, Erola kertoo.

Halosen Ypäjä Tarja palveli ratsu- ja ajokäytössä

Hevosopisto ja Ypäjän kunta lahjoittivat presidentti Tarja Haloselle marraskuussa 2004 Ypäjä Tarja -nimisen suomenhevosen, joka oli syntynyt saman vuoden huhtikuussa. Halonen oli itse valinnut piirtopäisen ja liinaharjaisen tammavarsan monista ehdokkaista, ja hän saapui myös henkilökohtaisesti Ypäjälle ottamaan hevosen virallisesti vastaan.

Halonen vieraili myös myöhemmin useampaan otteeseen Ypäjällä, kun hän kävi katsomassa hevostaan ja nauttimassa ajeluilla sen tarjoamista kyydeistä.

– Ypäjä Tarja palveli ratsu- ja ajokäytössä. Se esiintyi muun muassa Suomenratsujen Kuninkaalliset -tapahtumassa Ypäjällä, veti lähtöjen esittelyjä Kuninkuusraveissa ja hoiti erilaisia pr-tehtäviä käyden esimerkiksi tervehtimässä sotaveteraaneja. Vuonna 2010 Ypäjä Tarjalle syntyi orivarsa. Halonen kävi varsan nimenantotilaisuudessa ja valitsi sille nimen Ypäjä Huima.

Ypäjä Tarja jouduttiin lopettamaan maaliskuussa 2020 sen sairastuttua vakavasti. Hevonen on haudattu Hevosopiston alueelle.

Niinistön Ypäjä Juulia sai orivarsan

Ypäjä Juulia on toistaiseksi viimeisin luku presidenttien hevosten sarjassa Ypäjällä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai Hevosopistolta lokakuussa 2012 saman vuoden keväällä syntyneen ravisukuisen suomenhevosvarsan. Myös Niinistö on käynyt Ypäjällä tervehtimässä hevostaan.

Ypäjä Juulia osoittautui lahjakkaaksi ravihevoseksi, ja se kilpaili presidentin omistuksessa. Tamma ehti voittaa juoksemistaan neljästä lähdöstä kaksi, kunnes terveysongelmat lopettivat sen kilpailu-uran. Ypäjä Juulia siirtyi viime vuoden keväällä siitostammaksi. Hevosen omistus palasi samalla virallisesti Hevospistolle, mutta tamman kerrottiin jatkavan edelleen presidentti Niinistön nimikkohevosena.

Ypäjä Juulia sai ensimmäisen varsansa lauantain 29. toukokuuta vastaisena yönä. Tulokas on piirtopäinen orivarsa.

– Varsa jää Hevosopistolle, ja odotamme siitä ravihevosta. Varsan juoksijan geenit ovat kohdallaan, sillä sen isä on ravuriori Kihisee ja myös Juulia ehti näyttää raviradoilla juoksijanlahjansa, Hevosopiston markkinointi- ja viestintäasiantuntija Erja Andersson kertoo.

Jutun lähteinä on käytetty Juha Erolan ja Erja Anderssonin haastatteluja ja Erolan toimittamaa Presidenttien hevoset Ypäjällä -kirjaa, jonka ovat Erolan lisäksi kirjoittaneet Kyösti Saranpää, Päivi Laine ja Kirsti Piminäinen.

Lue myös: Yli 50 hyllymetrin suuruinen Suomenhevosarkisto siirtyi Ypäjälle (FL 8.4.2020)