Purkutaloista löytyy nukkekokoelma ja huumeneuloja – Forssan Viksbergin katoavat kerrostalot kätkevät sisäänsä yllättäviäkin salaisuuksia

Neljä purkamista odottavaa kerrostaloa on tyhjillään Forssan Viksbergissä. Purettavat kerrostalot sijaitsevat osoitteissa Siurilankatu 40, Siurilankatu 46 sekä Rytyntie 5, ja niiden asukkaat ovat jo muuttaneet muualle.

Ennen kuin talot katoavat maisemasta lopullisesti ne herättävät taatusti ohikulkijoiden huomion, sillä ne ovat saaneet seiniinsä värikkäitä graffiteja. Niitä ovat maalanneet luvan kanssa Forssan Kuvataidekoulun oppilaat ja muut alan harrastajat.

Purkutalot ovat löytäneet myös ilkivallantekijät, sillä ovien laseja ja ikkunoita on rikottu. Lasinsirpaleita on ympäriinsä, joten talojen lähellä liikkuvat saavat olla varovaisia, etteivät loukkaa itseään. Taloihin on myös kiinnitetty kylttejä, joissa varoitellaan alueella liikkumisesta, koska päähänsä saattaa saada ikkunoista putoavaa lasia.

Talojen pihoilla on melkoinen määrä roinaa, roskaa ja yllättäen jopa hyvinkin henkilökohtaisia esineitä. Siurilankatu 40:n talon nurkalla huomio kiinnittyy esimerkiksi laukkuun, jonka vierellä on Metsolat-televisiosarjan dvd ja kymmenen vuotta vanha kalenteri. Pihalla lojuvaan kalenteriin on merkitty muun muassa läheisten syntymäpäiviä ja jopa tieto oman yhdyskuntapalvelun alkamisesta. Siurilankatu 46:n pihassa puolestaan nököttää kaiken muun rojun seassa rikkinäinen tietokoneen näyttö, jota on koristeltu punaisia ötököitä kuvaavilla maalauksilla.

Vauvansänky tuhkakupin alustana

Rikottujen ovien kautta ainakin Siurilankadun purkutaloihin on helppo päästä sisälle. Tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet myös taloon kuulumattomat henkilöt, sillä sisätiloista löytyy niin tupakantumppeja, sytkäreitä, tyhjiä olutlaseja kuin ilmeisesti huumeiden piikitykseen käytettyjä neulojakin. Surulliseen näkyyn törmää jo rappukäytävässä, johon unohtunutta vauvansänkyä on käytetty tuhkakupin alustana.

Rappukäytävät, varastot ja kellarit ovat lasinsirpaleiden lisäksi täynnä asukkaiden jättämiä tavaroita. Varastotiloihin on hylätty runsaasti erilaisia rakennustarvikkeita ja maaleja, joista joku kävijä on valinnut vaaleanpunaisen maalin ja maalannut sillä rappukäytävän seiniä. Huonokuntoisia polkupyöriäkin on jätetty varastoon.

Hylätyn talon rappukäytävän valtaa yhtäkkiä hyvin aavemainen tunnelma, sillä jostakin alkaa kuulua oven narinaa. Ihmisistä ei kuitenkaan näy eikä kuulu jälkeäkään vaan kellarin ovi narisee omia aikojaan.

Nukkeja, koulukirjoja ja keppihevosen pää

Kellarin oven kautta pääsee myös varastokoppien reunustamalle pimeälle käytävälle. Taskulampun valossa näkyy ensimmäiseksi, miten käytävällä lojuu ilmeisesti aikanaan ahkerassa käytössä olleita koulukirjoja.

Erään varastokopin kohdalla eteen osuu odottamaton näky. Koppi kätkee nimittäin sisäänsä yllättävän salaisuuden, sillä siellä on lukuisia nukkeja. Ne ovat varmastikin olleet omistajalleen hyvinkin rakkaita, sillä niille on hankittu myös vaatteita ja nukensänky. Osa nukeista on puettu hyvinkin kauniisti. Mieleen tulee, että onko nukkekokoelma hylätty lopullisesti vai haetaanko se sittenkin vielä uuteen kotiin. Varastokopin vieressä on pahvilaatikko, johon on jo pakattu muutama nukke.

Rappukäytävään kaiken rojun keskelle jäänyt yksinäinen keppihevosen pää kertoo myös siitä, että taloissa on asunut leikki-ikäisiä lapsia. Nyt leikit on kuitenkin ainakin tämän keppihevosen osalta leikitty.

Asunnoissa on yövytty ja vietetty aikaa

Joissakin ovissa on vielä jäljellä asukkaiden nimet, mutta ovikelloa soittaessa kukaan ei tule avaamaan ovea. Muutamien asuntojen ovi on sen sijaan auki, ja kurkistus huoneisiin paljastaa, että asukkaiden poistumisen jälkeen ulkopuoliset ovat ilmeisesti käyneet niissä yöpymässä ja viettämässä aikaa. Tupakantumppien, neulojen sekä rispaantuneiden tyynyjen ja patjojen joukossa asunnoissa on myös rikkinäisiä helloja, jääkaappeja, tuoleja ja muita hylättyjä kodinkoneita ja huonekaluja.

Asunnoista löytyy siivousvälineitäkin. Näyttää siltä, että ennen poismuuttoaan osa asukkaista on säntillisesti siivonnut asuntoaan, vaikka purkutalossa ei lienekään väliä onko huoneisto siisti vai sotkuinen. Vaikka taloissa ei ole enää ihmisiä, niihin on jäänyt yhä paljon merkkejä eletystä elämästä ja asukkaiden arjesta, iloista ja suruista. Haikea tunnelma vaihtuu valoisammaksi Siurilankadun talojen ulkopuolella, kun katselee seiniin maalattuja graffiteja. Kaikki ympärillä ei olekaan synkkää, vaan punaiset sydämet ja Love Is Love -teksti julistavat rakkauden sanomaa. Graffiteissa hymyilee leveästi myös keltainen naama ja sen vieressä oleva Be Happy -teksti kannustaa olemaan onnellinen. FL