Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Forssan yläkoulujen rehtorit eivät tyrmää ruotsin kielen opetuksen lisäämistä –  "Opetuksen lisäystä voi perustella"

Ruotsin kielen opetuksen lisäämisen takana huoli kielivarannon kaventumisesta.

Hallitus päätti budjettiriihessä lisätä yhden vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan, mikä tarkoittaa yhtä lisätuntia viikossa. B1-kieli on yleensä kuudennella luokalla alkava toinen kotimainen kieli, eli suomenkielisessä opetuksessa oleville se tarkoittaa ruotsia ja ruotsinkielisessä opetuksessa oleville suomea.

Hallituksen päätös perustuu hallituksen tämän kauden aikana luomaan kansalliskielistrategiaan sekä huoleen kielivarannon kaventumisesta, kertoo opetusministeri Li Andersson (vas.) STT:lle.

– En tässä vaiheessa tyrmää päätöstä tai erityisemmin iloitse siitä. Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, joten on hyvä ja tärkeää, että sitä opetetaan meillä, Forssan Keskuskoulun rehtori Jari Marjamäki pohtii.

Samoilla linjoilla on Akvarellin johtava rehtori Pekka Saros.

– Ruotsi on niin tärkeä kieli Suomessa, että sen erityisasema on täysin perusteltu. Siinä mielessä voi perustella myös opetuksen lisäystä, Saros sanoo.

Mutta mille ryhmälle?

Saros ja Marjamäki ovat kuitenkin eri linjoilla, mille luokalle lisätunti tulisi lisätä. B1-kielen lisäviikkotunnin tarkemmat yksityiskohdat täsmentyvät valmistelussa.

– Seiskoille on jo iso muutos, kun viikkotuntimäärä lisääntyy kuudennen luokan jälkeen. Lisäisin tunnin siksi yhdeksäsluokkalaisille. Nyt yhdeksäsluokkalaisilla on ruotsia yksi vuosiviikkotunti seiskojen tapaan. Kaseilla sitä on jo kaksi, Marjamäki sanoo.

– Yseillä on nyt jo paljon tunteja. Jos viikkotuntimäärä on yli 30, se alkaa olla oppilaalle jo paljon. Painottaisin uuden aineen opiskelua myös alkupäähän, jolloin oppiminen on tehokkainta. Siksi lisäyksen voisi tehdä seiskoille, Saros taas toteaa.

Saros jatkaa, että jos lisätunti tulisi yhdeksännelle luokalle, ysien lukujärjestyksestä tulisi siirtää jonkin aineen opintoja aiemmille vuosille. Siihen Saros ei tässä vaiheessa ota kantaa, että mikä kyseinen aine voisi olla.

Jaksojärjestelmä tuo pitkiä taukoja

Aiemmin keväällä päätettiin, että hallitus ei edistä hallitusohjelman kirjausta siitä, että toinen kotimainen kieli palautuisi pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa.

– Sen sijaan ruotsin kielen vahvistamiseksi on ollut tärkeämpää puuttua opettajienkin esille tuomaan epäkohtaan, jonka mukaan monissa kunnissa B1-kielen tunteja on yläkoulussa liian vähän ja joskus oppilailla voi olla lukukaudenkin mittainen tauko kielen opinnoista, Andersson kertoo.

Forssassa tätä ongelmaa ei ole ollut, sillä Forssan yläkouluissa ei ole käytössä jaksojärjestelmää, vaan samat aineet jatkuvat tasaisesti läpi lukukauden.

– Hämeenlinnassa omien poikieni kohdalla kävi niin, että kahdeksannella luokalla heidän kemian opintonsa oli suoritettu marraskuuhun mennessä, ja seuraavan kerran kemiaa oli yhdeksännen luokan keväällä. Parasta on tietysti, että aineita on tasaisesti läpi vuoden, Saros kuvailee.

Kielten opiskelun vähenemisestä paljon keskustelua

Anderssonin mukaan opetuspuolella käydään paljon keskustelua kielten opiskelun vähentymisestä.

– Huoli on siitä, että kielivaranto maassa kaventuu tällä hetkellä. Vieraita kieliä opiskellaan vähemmän, ja toista kotimaista kieltä kirjoitetaan vähemmän ylioppilaskirjoituksissa, Andersson kertoo.

Hän muistuttaa, että koulutuksesta ja opetuksesta puhuttaessa on monia aineita, jotka ovat pakollisia opiskelijoille. Valitut aineet ja niiden pakollisuus perustuvat laajempaan analyysiin siitä, mitä osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvä olla.

– Siksi joutuu opiskelemaan yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Koska Suomi on kaksikielinen maa, on myös perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä, Andersson sanoo.

Andersson toivoo, että yhteiskunta suhtautuisi myötämielisesti kielten opiskeluun. Alan ammattilaiset ovat hänen mukaansa kertoneet, että vieraiden kielten opiskelu auttaa myös toisten kielten opiskelussa. Lisäksi lapset ja nuoret saavat kieliä opiskelemalla kosketuspintaa eri maihin ja kulttuureihin.

Opetussuunnitelman päivittämisellä motivaatiota oppimiseen

B1-kielen uudistuksen on tarkoitus astua voimaan viimeistään syksyllä 2024. Opetushallituksen opetusneuvos Annamari Kajaston mukaan Opetushallitus noudattaa annettua aikataulua.

Kajaston mukaan opetussuunnitelman päivittäminen on väline motivaation lisäämiselle. Suunnitelmaan pyritään löytämään elementtejä, jotka motivoisivat oppimaan kieltä. Opetushallituksen tavoitteena on Kajaston mukaan yhdessä sidosryhmien ja opettajien kanssa päivittää opetussuunnitelmaa muun muassa sen osalta, miten kieltä tulisi opettaa.

Kajaston mukaan tärkeä rooli motivaation ylläpitämisessä on esimerkiksi siinä, että kieli otetaan suullisesti ja kirjallisesti käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Juttua päivitetty 3.9. klo 18.19: Lisätty Pekka Saroksen ja Jari Marjamäen osuudet.