Urheilu Forssa

Alun naiset takoivat ainutlaatuisen kultaketjun

Naisten koripallovaltikka pysyi seitsemän vuotta Forssassa.
Viimeisin kulta1999. Alun monien mestaruuksien ratkaisupelaajista etualalla Lea Hakala ja kuohujuomaan verhoutunut Nina Pajanti-Raudus, vasemmalla Jaana Sintonen ja oikealla Dana Aaltonen. Kuva: Tapio Tuomela
Viimeisin kulta1999. Alun monien mestaruuksien ratkaisupelaajista etualalla Lea Hakala ja kuohujuomaan verhoutunut Nina Pajanti-Raudus, vasemmalla Jaana Sintonen ja oikealla Dana Aaltonen. Kuva: Tapio Tuomela

Kaikkien aikojen forssalaista urheilusaavutusta nimettäessä Alun naisten seitsemää peräkkäistä koripallon Suomen mestaruutta on vaikea ohittaa.

Alun vuosina 1993-99 punoma kultaketju on varsin ainutlaatuinen. Suomen isommissa palloilusarjoissa vain naisten käsipallossa Helsingin IFK ylsi pitempään yhdeksän mestaruuden jaksoon vuosina 1956-64. Maahockeyssa ja vesipallossa on saavutettu pitempiä mestaruusputkia, mutta niissä SM-sarjoja pelataan vain muutamilla joukkueilla.

Tulanderilla 38 kautta

Alku on pelannut Suomen ainoana koripalloseurana SM-sarjassa nyt 37 peräkkäistä kautta. Jyrki Tulander on ollut yhtäjaksoisesti managerin roolissa kokoamassa Alun joukkueita jo Suomensarjan nousukaudesta 1983-84 lähtien.

Managerina pohjustamistaan mestaruuksista Tulanderille on jäänyt parhaiten mieleen ensimmäinen kulta vuodelta 1989.

Ensimmäinen mestaruus tuli ihan puskista. Pääsimme viimeisenä joukkueena välieriin, joissa pudotimme hallitsevan mestarin Sampo Basketin. Finaaleista Kotkaa vastaan jäi mieleen etenkin kotipeli, jonka lopuksi Hakkaraisen Vänni kaatuessaan ehti heittää kolmosen, josta tuli voittokori, Tulander muistelee.

SM-sarjataival alkoi 1984

Alku nousi naisten SM-sarjaan vuonna 1984 Ari Mäenpään valmentamana. Heti ensimmäisellä kaudella tuli hyvä viides sija. Pudotuspelit jäivät saavuttamatta seuraavinakin vuosina runkosarjan yhdeksännellä, kuudennella ja seitsemännellä sijoilla.

Alku voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa kaudella 1988-89 Tommi Koskisen ensimmäisenä päävalmentajakautena. Joukkue ei merkittävästi vahvistunut edelliskaudesta, joten mestaruutta voi todella pitää yllätyksenä.

Alku sijoittui runkosarjassa neljänneksi ja pääsi jatkosarjan samalla sijalla viimeisenä välieriin. Niissä puolustava mestari Lahden Sampo kaatui voiton 3-1 Alun voitettua neljännen ratkaisupelin kotonaan 73-72.

Finaalit alkoivat yllätyksellä, kun Alku haki KTP:stä vierasvoiton 55-49.

Kotkalaiset kukistuivat Forssassakin 65-62, joten kolmannessa pelissä Kotkassa Alulla oli mestaruus katkolla. Ratkaisu näytti kuitenkin siirtyvän, kun KTP johti seitsemän minuuttia ennen loppua 12 pisteellä. Sitten Alku vei Eeva Pohjolan ja kapteeni Heli Murojärven johdolla lopun 18-4 ja pääsi 59-57 voitolla ällistyksekseen juhlimaan kultaa.

Neljättä kautta Alussa pelannut Dana Hojsakova (Aaltonen) oli ensimmäisellä mestaruuskaudella Alun tehokkain 18,3 pisteen keskiarvolla.

Kaksi hopeaa

Alun kultaketju ei vielä alkanut ensimmäisestä mestaruudesta, kun kolme seuraavaa kautta tuottivat ensin neljännen sijan ja sitten kaksi hopeaa.

Alun voittokulku katkesi kolmena peräkkäisenä kautena Vantaan Pussi-Hukkiin. Kaudella 1989-90 PuHu voitti Alun pronssipeleissä, kun Alku voiti kotipelinsä 71-68, mutta hävisi Vantaalla 62-47.

Seuraavalla kaudella 1990-91 Alku eteni finaaleihin PuHua vastaan. Alku hävisi loppuotteluissa kaksi kotipeliään 59-70 ja 51-71, mutta voitti vieraissa 57-55. Ratkaisupeli Vantaalla tuotti PuHulle mestaruuden 53-47 tuloksella.

Samat joukkueet kohtasivat finaaleissa vuotta myöhemmin samoin tuloksin. PuHu uusi mestaruutensa 3-1 voitoin, kun Alku voitti vain ensimmäisen finaalin lupaavasti 89-61.

Alkua ei pysäyttänyt mikään

Kaudella 1992-93 Alkua ei pysäyttänyt enää mikään – ja se oli vasta alkua.

Joukkuelajissa on yhden pelaajan jalustalle nostaminen kyseenalaista, mutta 32-vuotiaan Lea Hakalan värvääminen neljän Espanjan ammattilaiskauden jälkeen Forssaan oli Alun kultaketjun ratkaisevin lenkki.

Hakala ehti ennen Espanjaan lähtöään voittaa kasvattiseurassaan Lahden Sampo Basketissa viisi Suomen mestaruutta. Alussa mestaruuksia tuli seitsemän ja uran päätteeksi vielä Panttereissa neljä.

Peräti 251 naisten maaottelua pelannut Hakala oli kolmena ensimmäisenä Alun kautenaan mestarijoukkueen paras korintekijä yli 20 pisteen keskiarvollaan.

Nyt Alku kuittasi edellisvuosina PuHulle kärsimänsä finaalitappiot. Alku juhli toista mestaruuttaan urheilutalon palon vuoksi pelipaikkana toimineen Forssan jäähallin sijasta pienessä Martinlaakson salissa Vantaalla.

25-vuotiaan Jari Marjamäen valmentama Alku jyräsi alusta asti voitettuaan runko- ja jatkosarjassa yhtä vaille kaikki 24 peliään. Pudotuspelien seitsemästä pelistä Alku voitti kuusi, joten saldoksi tuli kauden 31 pelistä 29 voittoa.

Vielä ylivoimaisempi

Kaudella 1993-94 Alku oli vieläkin ylivoimaisempi. Kivikovan viisikon muodostivat Hakalan ja Aaltosen kanssa tshekki Anna Obuchova, pelinrakentaja Marianne Koskinen sekä tulokkaana maajoukkuepeluri Jaana Sintonen, jolla oli tilillään jo kolme SM-kultaa Sampo Basketista ja Turun Riennosta.

Alku viiletti sekä runkosarjan että jatkosarjan 28 peliä tappioitta, kuten myös välierät Honkaa vastaan. Finaaleissa tuli taas vastaan PuHu, joka voitti kaksi kotipeliään, mutta kun Alku hallitsi kotipelejään, päästiin ensi kertaa Forssassa juhlimaan Suomen mestaruutta täpötäydessä Feeniksissä.

Ensimmäinen Feeniksin kausi oli muutenkin forssalaisittain juhlava, kun FoKoPon naiset ja miehet nappasivat SM-pronssit, Alun miesjoukkue sijoittui neljänneksi ja Alku voitti ensi kertaa naisten Suomen cupin.

Koskisen paluu

Tommi Koskinen palasi Alun valmentajaksi kaudelle 1994-95. Jaana Sintonen lähti kahdeksi kaudeksi Tampereen Pyrintöön, mutta Alku sai vahvistusta omista kasvateista, kun Nina Pajanti-Raudus ja Kirsi Ovaskainen palasivat äitiyslomilta. Näin joukkueesta löytyi yhä täysi viisikko kaksinumeroisiin pistekeskiarvoihin yltäneitä pelureita, Neljäs SM-kulta tulikin käytännössä kotimaisin voimin, kun venäläinen Olga Tarasenko pelasi vain kaksi syyskierroksen peliä.

Alku voitti taas vakuuttavasti runko- ja jatkosarjat ja jyräsi ensi kertaa mestariksi puhtaalla pelillä eli kaatamalla välierissä Pyrinnön ja finaaleissa taas PuHun suoraan 3-0 voitoin.

Keväällä 1996 Alun viides mestaruus tuli pitkälti samalla kaavalla ja kokoonpanolla, jossa parhaimmillaan peräti 53 pistettä tulittanut Pajanti-Raudus nousi parhaaksi korintekijäksi.

Alku ja FoKoPo ottivat runko- ja jatkosarjoissa kaksoisvoitot ja etenivät myös paikallisfinaaleihin, jotka Alku vei suoraan 3-0 voitoin.

Kanerva valmentajaksi

Kaudelle 1996-97 Alku sai Pentti Kanervasta uuden valmentajan, mutta menestys ei muuttunut. Tapiolan Honka tosin jätti jatkosarjassa Alun kakkoseksi ja johti finaalisarjaakin 2-1, kunnes Alku voitti kaksi viimeistä peliä ja kuudennen mestaruutensa.

Sintonen palasi täksi kaudeksi Forssaan, mutta kauden tehopeluriksi nousi Alun naisten ensimmäinen amerikkalaisvahvistus Charlotte Banks.

Kanervan toisella valmennuskaudella 1997-98 Alun kultaketjuun kilahti kuudes lenkki ja kaikkiaan seitsemäs mestaruus. Mestaruutta juhlittiin nyt Äänekoskella, jossa Huima kaatui neljännessä finaalissa 20 pisteellä.

Alku voitti jatkosarjan ja pudotti välierissä Pyrinnön 3-0. Suomen cupissa Forssaan tuli kolmas mestaruus.

Pajanti-Raudus ja Sintonen johdattivat Alun mestariksi. Lea Hakala palasi äitiyslomalta peleihin vasta helmikuussa ja Dana Aaltonen pelasi vain yhden syyskierroksen pelin.

Viimeisin 1999

Alun viimeisintä mestaruutta juhlittiin Feeniksissä maaliskuun 30. päivänä 1999.

Tarmo Petterin valmentama joukkue nousi täpärästi jatkosarjan voittoon. Välierissä kaatui PeKa 3-0, mutta finaaleissa Honkaa vastaan Alku hävisi kaksi ensimmäistä kotipeliään, jotka se kuitenkin kuittasi vierasvoitoilla Espoossa. Viides finaali päättyi kotivoittoon Alun hyväksi 16 pisteen erolla.

Lea Hakala kunnostautui taas Alun kantavana voimana muun muassa viimeisen finaalin ratkaisijana. Alun viimeisin mestaruuskausi jäi myös Hakalan viimeiseksi Forssassa. Hän pelasi vielä kuusi kautta SM-sarjaa Panttereissa ja voitti kuudennentoista SM-kultansa 45-vuotiaana.

Alku jäi kahtena seuraavana kautena kauas kärkisijoista ja pudotuspeleistä. Pajanti-Raudus pelasi vielä mestaruuden jälkeisen kauden Alun ykköstykkinä, mutta jäi liian yksinäiseksi ratkaisijaksi, kuten Kirsi Ovaskainen vuotta myöhemmin.

Erikoinen pronssikausi

Kausi 2001-02 oli Alulle erikoinen. Joukkueen kokoamisessa oli suuria vaikeuksia, mutta viime hetkillä kasaan saatiin kahdeksan pelaajan ryhmä, jossa oli neljä FoKoPon ja kolme Alun kasvattia sekä amerikkalaispeluri Sylita Thomas. Kauden lopulla mukaan tuli Nokialta Nina Sandell.

Valmentaja Esa Lahti pyöritti usein vain kuuden pelaajan rotaatiota, mutta se riitti viimeiseen välieräpaikkaan.

Välierissä Alku hävisi Panttereille 3-0 voitoin, mutta pronssipeleissä Honka kaatui sekä kotona että vieraissa.

Pronssi oli kahden mitalittoman kauden jälkeen kuin kulta Alun pienelle porukalle, jossa ratkaisuhahmoiksi nousivat Thomas, Riikka Kaasalainen ja viimeisen SM-sarjakautensa pelannut Ovaskainen. ”Kikka” oli ainoana pelaajana voittamassa Alun kaikkia kahdeksaa mestaruutta. Hän saavutti lisäksi kaksi hopeaa, pronssin ja kaksi cup-mestaruutta.

Tuo vuoden 2002 pronssi on yhä forssalaiskoripalloilun toistaiseksi viimeisin SM-mitali. FL

Alun Suomen mestarit:

Kirsi Ovaskainen 89, 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99

Lea Hakala 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99

Dana Aaltonen 89, 94, 95, 96, 97, 98, 99

Mirka Lukkala 93, 94, 95, 96, 97, 98

Nina Pajanti-Raudus 93, 95, 96, 97, 98, 99

Elina Lintula 93, 94, 95, 96, 97, 98

Marianne Koskinen 89, 93, 94, 95, 96

Anna Hammarberg 95, 96, 97, 98, 99

Inkeri Urho 95, 96, 97, 98, 99

Jaana Sintonen 94, 97, 98, 99

Marika Aaltonen 93, 94, 97

Heidi Kujamäki 95, 96, 98

Liisa Lähteenkorva 96, 97, 98

Sanna Rahikainen 89, 97

Anu Kuhanen 93, 94

Helena Saarinen 93, 95

Katja Hjelm 93, 94

Anna Obuchova 93, 94

Jenni Suoniemi 97, 98

Kati Nynäs 97, 98

Teija Aaltonen 89

Pirjo Levänen 89

Heli Murojärvi 89

Tarja Rajahalme 89

Hanna Tuomola 89

Eeva Moilanen 89

Elina Lehtonen 93

Sari Heikkinen 94

Jonna Lehtelä 94

Sanna Lehtelä 94

Olga Tarasenko 95

Minna Peltoniemi 95

Reetta Ojala 96

Charlotte Banks 97

Kaisa Tuure 98

Lea Vene 98

Jutta Varjus 98

Anu Heikkilä 99

Sanna Saarinen 99

Chrystal Ashley-Lewis 99

Mari Mattila 99

Minna Brofeldt 99

Krista Gleisner 99

Susanne Kivinen 99

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic