Urheilu Forssa

Atte Lähdekorpi tähyää sivulajissaan 15 metriin: “Kädet suoraksi ja antaa mennä”

Perinteikäs painonheitto on yhä suosittua aikuisurheilukisoissa.
Aktiivinen aikuisurheilija Atte Lähdekorpi käy hiomassa painonheittotaitojaan Vieremän montulla. Kuva: Tapio Tuomela
Aktiivinen aikuisurheilija Atte Lähdekorpi käy hiomassa painonheittotaitojaan Vieremän montulla. Kuva: Tapio Tuomela

Painonheitto on laji, josta moni yleisurheilun ystävä on kuullut, mutta harvempi on sitä nähnyt.

Entinen olympialaji on yhä voimissaan, vaikka tavallisista yleisurheilukisoista painonheitto yleensä loistaa poissaolollaan. Sen sijaan aikuisurheilijoiden kilpailussa painonheitto on hyvinkin suosittu laji.

Forssalainen aikuisurheilija Atte Lähdekorpi tutustui painonheittoon kymmenisen vuotta sitten. Hypyt ja juoksut ovat miehen päälajeja, mutta heitotkin kiinnostavat monipuolisuuden nimiin vannovaa Lähdekorpea.

– Kun aloin heittää moukaria, Örnin Antti kehotti kokeilemaan tätäkin lajia, kertoo Lähdekorpi Vieremän montulla.

Lähdekorpi on saavuttanut painonheitosta jo muutaman mitalin, vaikka on vielä kaukana Örnin mitalisaaliista. Painonheitto on mukava, vähän erilainen juttu enemmän hyppyihin ja juoksuihin keskittyneelle aikuisurheilijalle.

– Joskus kun on tehnyt pitkään hyppy- ja loikkatreeniä, on tosi mukava tulla heittämään painoa tänne montulle. Tämä on hyvää vaihtelua kropalle ja mielelle.

Painonheitto oli 1900-luvun alussa mukana kaksissa olympialaisissa. Vaikka painonheitolla ei ole enää samaa statusta kuin vaikka suomalaisten lempilapsella keihäänheitolla, pitää Lähdekorpi sitä arvossa.

– Painonheitto on mukava laji, jolla uskon olevan tulevaisuutta. Aikuisurheilukisoissa laji arvostetaan korkealle ja siinä on hyvin osallistujia.

Olympiapaino painoi päälle 25 kiloa, mutta nykyään yleisessä sarjassa heitetään vajaan 16 kilon painoa. Ikävuosien karttuessa paino kevenee niin, että kuusikymppisissä kisaava Lähdekorpi viskaa reilun 9 kilon lekaa.

Painoa heitetään samalla tyylillä kuin moukaria. Paino on välineenä moukaria lyhyempi, varresta painon pohjaan mittaa on 41 senttiä.

– Useimmat heittäjät käyttävät painon kanssa yhtä pyörähdystä vähemmän kuin moukarissa. Jotkut taas suosivat tyyliä, jossa otetaan askelia kuten kiekonheitossa, Lähdekorpi kertoo.

SE 15,88 kilon painolla on moukarinheiton olympiavoittaja Juha Tiaisella, joka viskasi painoa aikanaan 22,13. Lähdekorpi on repäissyt 9 kilon punnusta parhaimmillaan 14,88 ja tähyää kohti 15 metrin rajaa.

Lähdekorpi käy Vieremän montulla heittelemässä kerran tai kaksi viikossa. Pääasiassa moukaria, mutta usein painoakin.

– Minä tykkään monipuolisuudesta. Siksi kait olen luokanopettaja enkä aineenopettaja, haluan tehdä monia asioita.

Painonheitto on veteraanikisoissa monta muuta lajia suositumpi. Yksi syy lienee se, että kisan järjestäminen on helppoa, laji ei vie niin paljon tilaa kuin vaikkapa moukari tai keihäs.

Toisekseen painonheitto ei käy pahasti kropan päälle.

– Tämä ei ole teknisesti niin vaikea kuin moukari. Siitä vaan kädet suoraksi ja antaa mennä. Lisäksi painonheitto sopii vanhoille nivelille, tässä ei tule niin rajua repäisyä kuin esimerkiksi keihäänheitossa. FL

Olympiapainolla muhkeasti kokoa

Vanha perinteikäs yleisurheilulaji, muistuttaa moukarinheittoa.

56 paunan (25,4 kiloa) painonheitto oli mukana kaksissa olympialaisissa: vuonna 1904 St. Louisissa ja 1920 Antwerpenissä. Se on myös yksi Ylämaan kisojen lajeista.

Olympialaisissa painoa heitettiin pituussuuntaisesti, Ylämaan kisoissa myös korkeussuuntaisesti.

Monet moukarinheittäjät pitävät painonheittoa kakkoslajinaan. Pyörähdystekniikka on samanlainen kuin moukarinheitossa.

Virallinen kilpailulaji aikuisurheilukisoissa.

Heittopainon kokonaispituus on 41 senttiä.

Olympiapaino painaa 25,4 kiloa, mutta nykyään yleisessä sarjassa heitetään 15,88 kilon painoa. Naisten heittopaino painaa 9,08 kiloa. Paino kevenee kilpasarjoittain 10 vuoden välein.